9 Verenkiertoelimistö Flashcards by Linda Sandelin (2023)

Table of Contents
sydämen oikea puolisko pumppaa verta keuhkoihin (keuhkoverenkierto, pieni verenkierto) Verenkiertoelimistön tehtävät (8) hapen ja hiilidioksidin kuljetuskuona-aineiden kuljetusravintoaineiden kuljetushormonien kuljetuslämmön kuljetusinfektioiden torjuntaelimistön sisäisen tasapainon ylläpitovoiman siirto hydrostaattisen paineen muodossa hapen ja hiilidioksidin kuljetus happi keuhkoista kudoksiin ja hiilidioksidi kudoksista keuhkoihin poistettavaksi kuona-aineiden kuljetus kudoksistaniiden poistosta vastaaviin elimiin ravintoaineiden kuljetus ruoansulatuskanavasta kudoksiin sekä ravintoaineita muokkaaviin ja varastoiviin elimiin ja niistä pois hormonien kuljetus umpieritysrauhasista kohdesoluihin lämmön kuljetus kudoksista iholle, josta se pääsee poistumaan elimistöstä infektioiden torjunta kuljettamalla valkoisia verisoluja ja vasta-aineita veren mukana kudoksiin elimistön sisäisen tasapainon ylläpito pH:n, ionien, nestemäärän ja osmolariteetin säätelyyn osallistuminen voiman siirto hydrostaattisen paineen muodossa keskeistä nesteen suodattumiselle hiussuonten seinämien läpi ja mm. erektion syntymiselle jos ruumiinlämpö on normaali, hapenpuute aiheuttaa pysyviä aivovaurioita jo 3-4 minuutissa sydämen eteinen atrium sydämen kammio ventriculus vasen kammio pumppaa verta koko elimistöön systeemisen eli ison verenkierron kautta verisuonten tyypit valtimot, laskimot, hiussuonet suljettu verenkierto veri ei ole missään vaiheessa suoraan kosketuksissa verisuonten ulkopuolella olevien solujen kanssa pikkuvaltimo arterioli soluvälineste interstitiaalineste ravintoaineiden, kaasujen ja kuona-aineiden vaihto tapahtuu pääasiassa diffundoitumalla pikkulaskimo venuli sydämen supistuminen saa aikaan paine-eroja, jotka saavat veren kiertämään verisuonistossa sydäntä ympäröi sydänpussi, pericardium, mutta ei sijaitse sen ontelossa sydän cor, kardia sydän alkaa sykkiä alkion ollessa noin 3 viikon ikäinen rintaontelo thoraxontelo välikarsina mediastinum rintalasta sternum sydämen tyviosa basis (ylhäällä) sydämen kärki apex (alhaalla) sydänpussinontelo pericardiumontelo sydänpussin sisempi lehti (viskeraalinen lehti, epikardium) kiinnittyy lujasti sydämen ulkoseinämään sydänpussinontelon neste toimii voiteluaineena sydänpussin lehtien välillä sydämen sidekudoslevy anulus fibrosus erottaa eteiset ja kammiot toisistaan sydänpussin ulompi lehti l. parietaalinen lehti keuhkovaltimonrunko truncus pulmonalis eteis-kammioläpät atrioventrikulaariläpät (AV-läpät), purjeläpät Läpät avautuvat ja sulkeutuvat passiivisesti sen mukaan, kummalla puolella nestepaine on suurempi vasen eteis-kammioläppä hiippaläppä, mitraaliläppä, kaksiliuskainen läppä (valva bicuspidalis) oikea eteis-kammioläppä kolmiliuskaläppä (valva tricuspidalis) kun eteisten paine on suurempi kuin kammioiden, av-läpät aukeavat ja veri virtaa kammioihin läppäpurjeiden rihmat chordae tendinae kammioiden supistuessa kammioiden paine nousee eteispainetta suuremmaksi ja läpät sulkeutuvat aorttaläppä ja keuhkovaltimoläppä ovat tyypiltään taskuläppiä, puolikuuläppiä (semilunaariläppä) sydämen seinämän kolme kerrosta sisältä ulos endokardiummyokardiumepikardium endokardium l. sydämen sisäkalvo on suoraan kosketuksissa sydämen sisällä virtaavan veren kanssayksikerroksinen levyepiteeli, hiukan sidekudosta endokardium jatkuu suoraan verisuonten sisäpintaa verhoavana epiteelikerroksena l. endoteelinä myokardium l. sydänlihas epikardium (sydämen päällä) muodostaa sydänpussin sisemmän, viskelaarisen lehden sydänlihassolut muodostavat kaksi yhtenäistä verkostoa eteis- ja kammiosolujen verkostot eteis- ja kammiolihas ovat kiinnittyneet anulus fibrosuksen eri puolille normaalioloissa sinussolmuke tahdistaa sydämen toimintaa sähköiset aktiopotentiaalit pääsevät leviämään koko lihassoluverkostoon avointen soluliitosten kautta ionien muodossa eteis- ja kammiosolujen välillä ei ole avoimia soluliitoksia anulus fibrosus toimii sähköimpulssien kulkua eristävänä eristeenä sydänglykosidit digitalis ja muut samaan tapaan vaikuttavat aineet lisäävät voimakkaasti sydämen supistusvoimaa, solunsisäisen Ca2+-pitoisuuden suureneminen sinussolmuke sijaitsee oikeassa eteisessä sinussolmukkeessa muodostuvat aktiopotentiaalit välittyvät sydämen eri osiin kahta reittiä sydänlihassolusta toiseen avointen soluliitosten kautta sydämen impulssinjohtojärjestelmään kuuluu kolme osaa eteis-kammiosolmuke Hisin kimppuPurkinjen säikeet eteis-kammiosolmuke (antrioventikulaarisolmuke eli AV-solmuke), sijaitsee oikean eteisen puolella eteisväliseinän alaosassa Hisin kimppu anulus fibrosuksen läpäisevä Hisin kimppu on ainoa reitti, jota pitkin sähköimpulssi pääsee eteisistä kammioihin Purkinjen säikeet Hisin kimppu jakautuu Purkinjen säikeiksi, jotka kulkevat sydämen väliseinässä ja haarautuvat endokardiumin alla, jossa ne ovat avointen soluliitosten välityksellä yhteydessä sydänlihassoluihin sydämen impulssinjohtojärjestelmän kaksi tehtävää aktiopotentiaalin nopea levitysimpulssin kulun jarrutus eteisissä ei ole Purkinjen säikeitä, joten aktiopotentiaali leviää eteisissä hitaammin kuin kammioissa Parasympaattisen hermoston vilkas toiminta hidastaa sydämen sykettä viivästyttämällä aktiopotentiaalin laukeamiskynnyksen saavuttamista eteisten depolarisaatio päättyy ennen kammioiden depolarisaation alkamista sydänlihassolun depolarisaatio kestää kauemmin kuin tavallisen luustolihassolun, koska sydänlihassolun solukalvolla on jänniteherkkiä Ca2+-kanavia, joiden aktivoitumisaika on pitkä absoluuttinen refraktaariaika on solun kahta aktiopotentiaalia erottava vähimmäisaika sydänlihassolujen refraktaariaika on lähes yhtä pitkä kuin niiden supistusvaihe latenssiaika aktiopotentiaalin laukeamisen ja sitä seuraavan supistuksen alun välinen aika sydämen jonkin alueen tuottama sähköinen sinusrytmistä riippumaton impulssi ektooppinen fokus normaalin sinusrytmin ulkopuolinen kammiosupistus ekstrasystole yksittäisiä ylimääräisiä aktiopotentiaaleja voivat laukaista runsas vahvan kahvin juontitupakointihuomattava unenpuuteerilaiset sydänsairaudet lisälyönnin jälkeen sydän supistuu seuraavalla kerralla tavallista voimakkaammin P-aalto kuvaa eteisten depolarisaatiota ja alkaa siksi hieman ennen eteisten supistumista QRS-kompleksi koostuu kolmesta toisiaan tiiviisti peräkkäin seuraavasta aallosta ja kuvaavat yhdessä kammioiden depolarisaatiota, jonka aikana kammiosupistus käynnistyy T-aalto kuvaa kammioiden repolarisaatiota (solukalvojen sisäpinnan negatiivisen varauksen palautumista). repolarisaatio tapahtuu hitaammin kuin depolarisaatio eteisten repolarisaatio ei yleensä näy EKG:ssä, koska se jää kammioiden depolarisaation eli QRS-kompleksin alle sydäntamponaatio nesteen kertyminen sydänpussinonteloon painaa sydäntä ja vaikeuttaa sen täyttymistä diastolen aikana sydänpussitulehdus perikardiitti oikean kammion paine on aina enintään noin 20 % vasemman kammion maksimipaineesta kammioiden lepovaihe diastole kammioiden supistumisvaihe systole eteissupistus tapahtuu diastolen lopussa, kun kammiot ovat rentoutuneet systolen aikaisen kammiosupistuksen aikana eteiset pysyvät rentoutuneina diastole (3) 1/3 kammiot täyttyvät hyvin nopeasti eteisiin kertyneestä verestä2/3 verta virtaa vain vähän suoraan laskimoista eteisten läpi kammioihin3/3 eteiset supistuvat systole (4) kun kammiot supistuvat, kammiopaine ylittää lähes heti eteispaineen ja eteis-kammioläpät sulkeutuvatkun vasemman kammion paine ylittää myös aorttapaineen, aorttaläppä avautuu ja veri virtaa aorttaan -> aorttapaine kasvaakammioiden rentoutuessa systolen lopussa kammiopaine laskee nopeasti aorttapaineen alapuolelle ja aorttaläppä sulkeutuukammiopaineen laskettua eteispaineen alle, eteis-kammioläpät avautuvat ja kammioiden uusi täyttyminen alkaa syketiheyden suurentuessa diastolen kesto lyhenee diastolen aikana valtimopaine laskee vähitellen ensimmäisen sydänäänen aiheuttaa eteis-kammioläppien sulkeutuminen toisen sydänäänen aiheuttaa aortta- ja keuhkovaltimoläppien sulkeutuminen sydämen minuuttitilavuus verimäärä, minkä yksi sydänpuolisko pumppaa minuutissa sydänläpän ahtautuminen stenoosi sydänläpän vuotaminen insuffisienssi (verivirtaan syntyy pyörteitä, jotka kuuluu stetoskoopilla suhinana) sinussolmuke tuottaa impulsseja omaehtoisesti minuutissa 100 kertaa sinussolmukkeen impulssintuotantoon vaikuttavat sekä autonominen hermosto että adrenaliini syke nopeutuu sympaattisten hermosyiden ärsytyksestä ja veren adrenaliinipitoisuuden suuretessa syke hidastuu vagushermon kautta välittyvän parasympaattisen stimulaation voimistuessa parasympaattisen hermoston vaikutus sykkeeseen jarruttava sympaattisen hermoston ja adrenaliinin vaikutus sykkeeseen kiihdyttävä sydämen iskutilavuus loppudiastolinen tilavuus - jäännöstilavuus loppudiastolinen tilavuus end-diastolic volume, EDV, 130 ml jäännöstilavuus end-systolic volume, EDV, 60 ml loppudiastolisen tilavuuden suureneminen voi johtua (4) sympaattisen hermoston voimistuneesta toiminnasta ja siitä aiheutuvasta laskimoseinämien sileiden lihassolujen supistumisestaveritilavuuden suurenemisestaluustolihasten työn lisääntymisestähengityksen kiihtymisestä loppudiastolinen tilavuus riippuu sekä sydämen täyttymisnopeudesta että diastolen kestosto rytmihäiriö arytmia sydämen tiheälyöntisyys takykardia sydämen harvalyöntisyys bradykardia eteistakykardia supraventrikulaarinen takykardia, sekä eteiset että kammiot supistuvat tiheästi eteislepatus säännölliset eteissupistukset eteisvärinä l. flimmeri, epäsäännöllinen eteisrytmi kammiovärinä henkeä uhkaava tila, syynä kammiolihaksen verenkierron voimakas heikkeneminen kammiovärinä on välitön kuolinsyy sähköiskuissa bradykardia on normaali ilmiö hyväkuntoisilla ihmisillä hyväkuntoisilla ihmisillä hidas syke johtuu vagushermon aktiivisuuden lisääntymisestä jäännöstilavuus pienenee sympaattisten hermosyiden toiminnan kiihtyessä -> pumppaa joka iskulla tehokkaammin runsaan nestemäärän nopea juominen suurentaa veritilavuutta ja laskimopainetta-> täyttymisnopeus, diastolinen tilavuus ja iskutilavuus suurenevat verenvuodon yhteydessä laskimopaine pienenee ja sydämen täyttymisnopeus hidastuu; loppudiastolinen tilavuus, iskutilavuus ja minuuttitilavuus pienenee minuuttitilavuuden pieneneminen johtaa valtimopaineen pienenemiseen valtimopaineen lasku kiihdyttää sympaattisen hermoston toimintaa laskimo l. vena verisuonten kerrokset (3) sisältä ulos sisäkerros (tunica intima)keskikerros (tunica media)ulkokerros (tunica adventitia) sisäkerros ja hiussuonet koostuu yksikerroksisesta levyepiteelistä, tässä endoteeli keskikerros koostuu vaihtelevasta määrästä rengasmaista sileää lihaskudostavaltimoissa myös kimmoisia säikeitä ulkokerros on pelkkää sidekudosta laskimoissa sileä lihaskudos sätelee laskimoiden kykyä toimia verivarastona nestevirtaus nestetilavuus, joka kulkee tietyn putken läpi tietyssä aikayksikössä virtausnopeus matka, jonka neste kulkee tietyssä aikayksikössä läpivirtaus perfuusio, tietyssä kudoksessa tietyssä aika- ja painoyksikössä kiertävä verimäärä nestevirtaus Q = paine-ero ∆p / vastus R paine-ero liikutttaa nestevirtaa putkessa, korkean paineen alueelta matalamman paineen suuntaan vastus kuvaa liikkuvan nesteen ja liikkumattoman putken seinämän välistä kitkaa nesteen virtausvastukseen tietyssä putkessa vaikuttaa seuraavat kolme tekijää putken pituusputken sisäläpimittavirtaavan nesteen viskositeetti tärkein veren virtausvastukseen vaikuttava tekijä on verisuonen läpimitta nestevirran vastus on käänteisesti verrannollinen suonen säteen neljänteen potenssiin 1/r^4 ateroskleroosin l. valtimonkovettumataudin yhteydessä valtimoiden ja arteriolien seinämiin muodostuu patogisia muutoksia, vastus kasvaa ja sydämeen kohdistuu suurempi kuormitus hematokriitti veren poikkeuksellinen sakeus paine, joka kuljettaa verta ison verenkierron läpi, on yhtä suuri kuin aortan ja oikean eteisen välinen paine-ero oikean eteisen paine on yleensä nolla eli ilmanpaine verenkierron ääreisvastus ison verenkierron kokonaisvastus jos verenpaine pysyy samana, suonen läpimitan kaksinkertaistuminen johtaa virtauksen 16-kertaistumiseen osa energiasta, jonka sydän siirtää vereen, varastoituu valtimoiden seinämiin potentiaalienergiaksi seinämien lisääntyneenä venytyksenä kun sydänlihas rentoutuu eikä valtimoihin tule enää verta sydämestä, valtimot vetäytyvät passiivisesti kokoon ja seinämien potentiaalienergia muuttuu veren liike-energiaksi energia, jonka sydän siirtää valtimoseinämiin systolen aikana käytetään veren kuljettamiseen verisuonistossa diastolen aikana systolinen paine on valtimoiden korkein paine sydämen toimintakierron aikana diastolinen paine on valtimoiden alhaisin paine sydämen toimintakierron aikana keskivaltimopaine mean arterial pressure MAP, on lähempänä diastolista kuin systolista painetta, koska diastole kestää tällöin systolea pidempään hypertensio kohonnut valtimopaine, sydämen on pumpattava verta suurentunutta vastusta vastaan hypertensio johtaa vähitellen vasemman kammion seinämän paksuuntumiseen lisääntyneen kuormituksen vuoksi korkeaa verenpainetta voidaan hoitaa lääkkeillä (3) jotka vaimentavat sympaattisen hermoston vaikutusta sydämeen (beetasalpaajat)lisäävät virtsaneritystä (diureetit)verisuonia laajentavat lääkeaineet (ACE:n estäjät) valtimopaineeseen vaikuttavat tekijät (5) sydämen minuuttitilavuusvaltimoiden kimmoisuusveren kokonaisvirtausvastus verisuonissa (TPR)veritilavuuspsyykkiset tekijät, ruoansulatus, rasitus hiussuonissa vallitsee tasainen paine ja tasainen verivirta arteriolien seinässä on runsaasti sileää lihasrauhasta, missä on runsas sympaattinen hermotus arteriolien läpimitan ja samalla verisuonten ääreisvastustuksen säätely on sydämen minuuttitilavuuden säätelyn ohella tärkein valtimopainetta säätelevä tekijä arteriolien läpimitan säätelyn kaksi tärkeää tehtävää vasemman kammion pumppaaman veren jakautumisen säätelyosallistuminen valtimopaineen säätelyyn arteriolien läpimittaaa säädellään kahdella eri tavalla hermostollis-hormonaalinen säätely (ulkoinen säätely)itsesäätely eli autoregulaatio (paikallinen säätely) arteriolien läpimitan hermostollis-hormonaalinen säätely (3) sympaattisen hermoston aktiivisuuden lisääntyessä useimpien elinten arteliolit supistuvat -> vastustus suurenee parasympaattiset hermot vaikuttavat verisuonten läpimitan säätelyyn vain vähän (2) siitin: arteriolit laajenevat -> erektioklitoris: arteriolit laajenevat -> ??? arteriolien läpimitan hormonaalinen säätely tapahtuu adrenaliinin ja angiotensiini II:n välityksellä plasman angiotensiini II:n pitoisuuden suureneminen johtaa kaikkien elinten arteriolien supistumiseen adrenaliini vaikuttaa (2) supistamalla tiettyjä arterioleja ja laajentaa toisia (esim. luustolihasten ja maksan) itsesäätely elin pystyy itse muuttamaan arterioliensa läpimittaa ulkopuolisista hermostollisista ja hormonaalisista tekijöistä riippumatta itsesäätely on erittäin tärkeää (2) luustolihaksissa ja sydänlihaksessa aivojen, munuaisten ja sydämen arteriolien vastus muuttuu verenpaineen vaihtelujen mukaan, joten verenkierto pysyy vakaana kun valtimopaine laskee sympaattisen hermoston aktiivisuus lisääntyy, useimpien elinten arteriolit supistuvat ja ääreisvastus suurenee sydänlihaksen ja aivojen arterioleissa on vain vähäinen sympaattinen hermotus, mutta erittäin tehokas itsesäätelyjärjestelmä hiussuoni l. kapillaari eri aineiden kuljetus veren ja kudosnesteen välillä perustuu (2) diffuusioon ja suodatukseen l. filtraatioon ionit ja vesiliukoiset molekyylit siirtyvät hiussuonen solujen välisten huokosten läpi diffundoitumalla rasvaliukoiset aineet ja kaasut (O2 ja CO2) diffundoituvat suoraan endoteelisolujen läpi veren ja soluja ympäröivän kudosnesteen välisen pitoisuuseron syntyminen ja säilyminen perustuu kunkin aineen kuljetukseen solukalvon läpi glukoosi kulkeutuu kuljettajamolekyylien avulla kudosnesteestä solun sisään hapettuneen glukoosin tilalle glukoosin pitoisuuden laskettua kudosnesteessä pienemmäksi kuin veressä johtaa glukoosin diffundoitumiseen plasmasta kudosnesteeseen hiussuonen seinämä läpäisee heikosti proteiineja, joten niiden pitoisuus on kudosnesteessä pienempi kuin plasmassa maksassa endoteelisolujen väliset huokoset ovat niin suuria, että proteiinit pystyvät diffundoitumaan niiden läpi vereen suodatus eli filtraatio nesteen puristuminen suodattavan pinnan läpi paineen vaikutuksesta nesteeseen liuenneet pienet ionit ja molekyylit suodattuvat nesteen mukana nesteen suodattuminen hiussuonten seinämän läpi riippuu kahdesta tekijästä plasman ja kudosnesteen osmoottisen paineen erosta proteiiniosmoottinen paine-ero plasman proteiinipitoisuus on kudosnesteen vastaavaa suurempi -> osmoottinen paine-ero -> kudosnestettä vetäytyy osmoottisesti hiussuoniinkolloidiosmoottinen paine hydrostaattinen paine-ero veressä on huomattava hydrostaattinen paine sen saapuessa hiussuoniinkudosnesteen hydrostaattinen paine on lähellä nollaapaine-ero pyrkii puristamaan plasmaa kudosnesteeseen kun hydrostaattinen paine-ero ylittää kolloidiosmoottisen paine-eron verestä puristuu nestettä kudosnesteeseen(tapahtuu hiussuonten alkupäässä) kun hydrostaattinen paine-ero alittaa kolloidiosmoottisen paine-eron kudosnestettä siirtyy vereen (imeytyminen) hiussuonista suodattuu kudosnesteeseen vuorokaudessa noin 4 litraa enemmän nestettä kuin kudosnestettä imeytyy takaisin vereen (poislaskettuna munuaiset) hiussuonista suodattunut (eikä niihin palautunut) nestemäärä palautuu vereen imuteiden kautta nesteen kertyminen kudoksiin turvotus, edeema munuaiskerästen hiussuonista suodattuu lähes proteiinitonta plasmaa suonten koko pituudelta, mutta munuaistiehyttä ympäröivissä peritubulaarisissa hiussuonissa tapahtuu yksinomaan imeytymistä monissa ruoansulatuskanavan hiussuuonissa tapahtuu yksinomaan imeytymistä aineiden siirtyminen solujen ja veren välillä tapahtuu lähes yksinomaan diffundoitumalla kudosneste toimii nestevarastona verenhukassa nesteen nettokuljetus voi tapahtua tilapäisesti kudosnesteestä vereen laskimoita ympäröivien luustolihasten supistusten aikaansaama lihaspumppu lisää laskimopainetta ja tehostaa laskimopaluuta laskimot toimivat verivarastona levossa laskimoissa on normaalisti noin 2/3 elimistön koko verimäärästä sympaattisen hermoston lisääntynyt aktiivisuus saa laskimoiden lihassolut supistumaan, jolloin laskimoiden varastointikyky heikkenee valtimoiden ja sydämen verimäärä pysyy lähes normaalina runsaastakin verenhukasta huolimatta, laskimopuolen verimäärän pienenemisen ja kudosnesteen mobilisoitumisen vuoksi verenpaineen säätely on tyypiltään reflektorista verenpaineheijasteeseen osallistuu aistinsolujasäätelykeskusmotorinen osa, joka välittää käskysignaalit kohde-elimiin kaulavaltimon poukama sinus caroticus tärkeimmillä verenpaineen säätelyyn osallistuvilla aistinsoluilla on vapaita hermopäätteitä kaulavaltimon poukaman seinämissä ja aortankaaressa valtimopaineen säätely tapahtuu negatiivisen palautevaikutuksen kautta verenpaineen säätelyyn osallistuvat aistinsolut reagoivat valtimon seinämän venymiseen valtimonseinämien venymisen väheneminen johtaa aistinsoluista säätelykeskukseen välittyvien aktiopotentiaalien tiheyttä verenkierron säätelykeskus sijaitsee ydinjatkeessa valtimopaineen laskiessa äkillisesti verenkierron säätelykeskus lisää sympaattisen ja vähentää parasympaattisen hermoston toimintaa verenkierron säätelykeskuksen toimintaan vaikuttaa myös aivojen ylemmät keskukset verenkierron säätelykeskuksesta huolimatta verenkiertoon vaikuttaa itsenäisesti aivokuoren ja hypotalamuksen hermosolut jos verenpaineen muutos kestää pidempään kuin muutaman päivän, verenpaineheijasteen vaikutus heikkenee verenpaineen pitkäaikaissäätely perustuu ennen kaikkea veritilavuuden säätelyyn, joka tapahtuu munuaisten avulla verenpaineen lasku käynnistää useita kompensaatiomekanismeja, jotka pyrkivät ensisijaisesti palauttamaan valtimopaineen normaalitasolle verenpaineheijaste aktivoituu heti, kun verenpaineen lasku saa kaulavaltimon poukamassa ja aortankaaressa sijaitsevien venytykseen reagoivien aistinsolujen impulssitiheyden pienenemään verenvuoto ei vaikuta suoraan (2) syketiheyteen eikä verenkierron ääreisvastukseen verenkiertoshokki on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan kaikkia tilanteita, joissa elinten verensaanti on heikentynyt niin voimakkaasti, että riittävä hapensaanti on uhattuna kardiogeeninen shokki minuuttitilavuuden pieneneminen sydämen pumppauskyvyn heikennyttyä (sydäninfarkti, läppävika, kammioarytmia, sydäntamponaatio) hypovoleeminen shokki veritilavuuden pienenemisestä johtuva laskimopaluun voimakkaasta vähenemisestä arteriolien voimakas laajeneminen pienentää rajusti verenkierron ääreisvastusta allerginen shokki, anafylaktinen shokki voimakas verisuonten laajeneminenhistamiinin vapautuminen lisää hiussuonten seinämien läpäisevyyttä -> plasman proteiinit pääsevät vuotamaan kudosnesteeseen -> osmoosin vaikutuksesta neste seuraa proteiineja ja shokkitila pahenee septinen shokki eräiden infektioiden aiheuttama yleinen verisuonten laajeneminen neurogeeninen shokki sympaattisen hermoston aktiivisuutta vähentäviä lääkkeitä käytettäessä tai aivovaurion yhteydessä esiintyvä verisuonten laajeneminen kudosnesteen mobilisaatio kestää useita tunteja rasitukseen liittyvä minuuttitilavuuden suureneminen perustuu (2) fyysistä aktiivisuutta säätelevät aivokeskukset aktivoituvat fyysistä aktiivisuutta säätelevien aivokeskusten aktivoituminen kun aivokuori läehttää lihaksiin signaaleja, sympaattisen hermoston aktiivisuus lisääntyy ja parasympaattisen vähenee kohtalaisessa rasituksessa sydämen minuuttitilavuuden suureneminen johtuu lähinnä sykkeen nopeutumisesta laskimopaluun tehostuminen sydämen minuuttitilavuus voi suurentua vain, jos laskimopaluu lisääntyy samassa suhteessalaskimopaluun lisääntyminen rasituksen yhteydessä johtuu raajojen lihaspumpun toiminnan tehostumisesta, hengityksen kiihtymisestä ja sympaattisen hermoston voimistuneen toiminnan aiheuttamasta laskimoiden sileän lihaksen supistumisesta työskentelevien lihasten verenkierto tehostuu paikallisten mekanismien kautta ihon verenkierron tehostumisesta huolehtivat hermostolliset mekanismit, joita ohjaa hypotalamuksen lämmönsäätelykeskus keuhkovaltimorunko truncus pulmonalis keuhkolaskimot kuljettavat veren vasempaan eteiseen keuhkojen hiussuonten alhainen paine estää nesteen kertymistä keuhkoihin (keuhkopöhö) keuhkokudoksen omasta hapen ja ravintoaineiden tarpeesta huolehtii lähinnä yksi aortasta haarautuva pieni valtimo keuhkopöhön yleisin aiheuttaja on sydämen vasemman kammion vajaatoiminta-> vasemman eteisen paine suurenee -> keuhkojen hiussuonten paine suurenee-> nesteen suodattuminen lisääntyy aortta jaetaan kolmeen osaan nouseva aortta (aorta ascendens)aortankaari (arcus aortae)laskeva aortta (aorta descendens) pallean yläpuolista laskevan aortan osaa sanotaan rinta-aortaksi (aorta thoracica) pallean alapuolista laskevan aortan osaa sanotaan vatsa-aortaksi (aorta abdominalis) sydämen omat sepelvaltimot haarautuvat aortasta aivan aorttaläpän yläpuolelta aortankaaresta ensimmäinen haarautuva suuri valtimo käden ja pään valtimorunko (truncus brachiocephalicus) käden ja pään valtimorunko jakautuu (2) oikean käden päävaltimo, oikea solisvaltimo (a. subclavia dextra) aortankaaresta toinen haarautuva suuri valtimo vasen yhteinen kaulavaltimo (a. carotis communis sinistra) aortankaaresta kolmas haarautuva suuri valtimo vasemman käden päävaltimo, vasen solisvaltimo (a. subclavia sinistra) solisvaltimo jatkuu kainalossa kainalovaltimona (a. axillaris) kainalovaltimo muuttuu olkavarsivaltimoksi (a. brachialis) olkavarsivaltimo jakautuu kyynär- ja värttinävaltimoiksi (a. ulnaris ja a. radialis) yhdyssuoni anastomoosi yleinen päänvaltimo jakautuu kaulan keskivaiheilla sisemmäksi ja ulommaksi kaulavaltimoksi (a. carotis interna ja a. carotis externa) sisempi kaulavaltimo kulkee kallonpohjan läpi ja vastaa suurimmaksi osaksi aivojen ja silmän verihuollosta ulompi kaulavaltimo kuljettaa verta pään ulkoisiin pehmytkudoksiin ja suurimpaan osaan kaulasta aivot saavat verta myös nikamavaltimosta (a. vertebralis) vatsa-aortasta erkanee kolme valtimorunkoa ruoansulatuskanavaan sisusvaltimorunko (truncus coeliacus)ylempi suolilievevaltimo (a. mesenterica superior)alempi suolilievevaltimo (a. mesenterica inferior) vatsa-aortasta lähtee myös parilliset valtimot munuaisiin, kiveksiin/munasarjoihin lantiorenkaan kohdalla aortta jakautuu vasemmaksi ja oikeaksi yhteiseksi lonkkavaltimoksi (a. iliaca communis sin. ja dx.) yhteiset lonkkavaltimot jakautuvat sisemmäksi ja ulommaksi lonkkavaltimoksi (a. iliaca interna ja externa) sisempi lonkkavaltimo huoltaa pikkulantion elimiä,ulkoisia sukuelimiäpakaralihaksia ulompi lonkkavaltimo jatkaa nivussiteen alitse reiteen ja muuttuu nimeltään reisivaltimoksi (a. femoralis) reisivaltimo tulee polvitaipeen takana polvitaivevaltimona (a. poplitea) polvitaivevaltimo jakautuu etummaiseksi ja takimmaiseksi säärivaltimoksi (a. tibialis anterior ja exterior) valtimopulssia voidaan tunnustella (8) a. radialisa. carotisa. temporalis superficialisa. femoralisa. popliteaa. tibialis posteriora. dorsalis pedisa. brachialis sisempi kaulalaskimo v. jugularis interna ulompi kaulalaskimo v. jugularis externa laskimopunktio pinnalliseen laskimoon pistetään kanyyli kyynärtaipeen välilaskimo v. mediana cubiti onttolaskimot yläonttolaskimo (v. cava superior)alaonttolaskimo (v. cava inferior) yläonttolaskimoon laskevat ne laskimot, jotka keräävät verta pään, kaulan ja käsivarsien alueelta alaonttolaskimoon palaa veri systeemisen verenkierron muista kuin pään, kaulan ja käsivarsien alueelta porttilaskimo v. portae porttilaskimoon tulee verta mahalaukun, ohutsuolen, paksusuolen, haiman ja pernan hiussuonista porttilaskimo kulkee maksaan maksan hiussuoni sinusoidi kahta peräkkäistä hiussuoniverkostoa, joita yhdistää laskimo, kutsutaan porttilaskimojärjestelmäksi imuneste lymfa imusuonisto alkaa umpipäätteisinä imuhiussuonina kudoksista imuhiussuonten seinämät muodostuvat endoteelisoluista, joiden välillä olevat raot ovat hiussuonten vastaavia suurempia imusuonet myötäilevät pääasiassa verisuonten kulkureittejä ja laskevat lopulta kahteen imutierunkoon oikea imunestetiehyt (ductus pymphaticus dexter, ductus thoracicus texter) oikea imunestetiehyt kerää imunesteen päästä ja ylävartalon oikealta puolelta, pallean yläpuolelta imusuonirungot laskevat kaulan ja rintaontelon liittymäkohdan suuriin laskimoihin suuret imusuonet kulkevat imusolmukkeiden läpi imusolmukkeiden päätehtävät (2) sisältävät runsaasti makrofageja, jotka tuhoavat ja eliminoivat mikrobeja ja estävät niiden leviämistä elimistössä imunestekierto jaetaan (2) pinnalliseen imunestekiertoon ja pinnallinen imunestekierto (3) kaulan pinnalliset imusolmukkeet kaulan pinnalliset imusolmukkeet keräävät imunestettä pään alueelta kainalon imusolmukkeet keräävät imunestettä yläraajasta ja vartalon alueelta navan yläpuolelta nivusseudun imusolmukkeet keräävät imunestettä alaraajoista ja vartalosta navan alapuolelta syvä imunestekierto (3) kaulan syvät imusolmukkeet kaulan syvät imusolmukkeet keräävät pään syvistä kudoksista sekä henki- ja ruokatorven yläosista nielurisatulehdus tonsilliitti rintakehän syvät imusolmukkeet keräävät sydämestä ja heuhkoista naisen rintasyöpä voi levitä imuteitse (5) kainalon pinnallisiin imusolmukkeisiinkaulan syviin imusolmukkeisiinvälikarsinan imusolmukkeisiinmaksan yläpinnallevastakkaisen puolen rintaan (keskiviivan poikki kulkevien imuteiden kautta istukka toimii sikiön munuaisina, keuhkoina ja ruoansulatuskanavana (houolehtii aineenvaihdunnasta) veri tulee istukasta sikiöön napalaskimon kautta, maksan ohi laskimotiehyttä (ductus venosus) pitkin suoraan alaonttolaskimoon (v. cava inferior) sikiön alaonttolaskimosta veri virtaa eteisväliseinässä olevan soikean aukon (foramen ovale) kautta suoraan vasempaan eteiseen sikiökaudella keuhkovaltimon ja aortan välillä on yhdyssuoni valtimotiehyt (ductus arteriosus) pääosa sikiön oikean kammion verestä virtaa valtimotiehyen kautta aorttaan valtimotiehyt avautuu aorttaan vasta sepelvaltimoiden ja päähän menevien valtimoiden haarautumiskohdan jälkeen heti syntymän jälkeen verenkierto muuttuu rajusti (2) istukan verenkierto lakkaa istukan verenkierron lakkaamisen seurauksena ison verenkierron vastus suurenee yli kaksinkertaiseksi ja sydämen vasemman puoliskon paine nousee keuhkojen laajenemisesta johtuu keuhkoverenkierron vastus pienenee voimakkaasti, noin viidesosaan sikiöaikaisesta ja keuhkovaltimoiden ja sydämen oikean puoliskon paine laskee soikean aukon sulkeutuminen vasemman eteisen paine kasvaa heti syntymän jälkeen suuremmaksi kuin oikean eteisen -> soikeaa aukkoa peittävä läppä estää virran suunnan muuttumisen ja lopulta läppä kasvaa kiinni ja aukko umpeutuu valtimotiehyen sulkeutuminen aortan paine kohoaa keuhkovaltimopainetta suuremmaksivaltimotiehyen seinämän lihaskerros vetäytyy kokoon muutaman tunnin kuluttua syntymästä ja umpeutuu kokonaan 1-7 päivän kuluessakahden kuukauden kuluttua valtimotiehyt on sulkeutunut myös anatomisesti aivoja suojaa valtimopaineen laskun haitallisilta vaikutuksilta erittäin tehokas itsesäätelyjärjestelmä yksittäisten aivoalueiden verenkierto on yhteydessä hermosoluaktiivisuuteen aivohiussuonten seinämät muodostavat gliasolujen ulokkeiden kanssa veri-aivoesteen veri-aivoeste suojaa hermosoluja veren koostumuksen vaihteluiden haitoilta vesiliukoiset aineet (glukoosi ja aminohapot) pääsevät aivohiussuonen seinämän läpi vain erityisten kuljetusmekanismien avulla rasvaliukoiset aineet (O2, CO2, alkoholi) pääsevät aivohiussuonen solukalvon läpi helposti (kulkevat suoraan endoteelisolun läpi) rasvavarastojen mobilisoinnin yhteydessä muodostuvat rasvahapot läpäisevät veri-aivonesteen ei laisinkaan! oikea sepelvaltimo (a. coronaria dextra) vie verta sydämen oikeaan puoliskoon ja hieman myös vasempaan vasen sepelvaltimo (a. coronaria sinistra) huolehtii lähes koko vasemman sydänpuoliskon verihuollosta vasemman sepelvaltimon haara (ramus interventricularis anterior) kulkee sydämen etupuolella, lähellä kammioväliseinää (sydäninfarkti johtuu tämän tukkeutumisesta) systolen aikana sydänlihas puristaa sepelvaltimot kokoon sydänlihas pystyy hapettamaan glukoosiaaminohappojalaktaattialyhyt- ja pitkäketjuisia rasvahappoja ketoaineita rasitusrintakipu angina pectoris

sydämen oikea puolisko pumppaa verta

keuhkoihin (keuhkoverenkierto, pieni verenkierto)

Verenkiertoelimistön tehtävät (8)

hapen ja hiilidioksidin kuljetus
kuona-aineiden kuljetus
ravintoaineiden kuljetus
hormonien kuljetus
lämmön kuljetus
infektioiden torjunta
elimistön sisäisen tasapainon ylläpito
voiman siirto hydrostaattisen paineen muodossa

hapen ja hiilidioksidin kuljetus

happi keuhkoista kudoksiin ja hiilidioksidi kudoksista keuhkoihin poistettavaksi

kuona-aineiden kuljetus

kudoksistaniiden poistosta vastaaviin elimiin

ravintoaineiden kuljetus

ruoansulatuskanavasta kudoksiin sekä ravintoaineita muokkaaviin ja varastoiviin elimiin ja niistä pois

hormonien kuljetus

umpieritysrauhasista kohdesoluihin

lämmön kuljetus

kudoksista iholle, josta se pääsee poistumaan elimistöstä

infektioiden torjunta

kuljettamalla valkoisia verisoluja ja vasta-aineita veren mukana kudoksiin

elimistön sisäisen tasapainon ylläpito

pH:n, ionien, nestemäärän ja osmolariteetin säätelyyn osallistuminen

voiman siirto hydrostaattisen paineen muodossa

keskeistä nesteen suodattumiselle hiussuonten seinämien läpi ja mm. erektion syntymiselle

jos ruumiinlämpö on normaali, hapenpuute aiheuttaa pysyviä aivovaurioita

jo 3-4 minuutissa

sydämen eteinen

atrium

sydämen kammio

ventriculus

vasen kammio pumppaa verta

koko elimistöön systeemisen eli ison verenkierron kautta

verisuonten tyypit

valtimot, laskimot, hiussuonet

suljettu verenkierto

veri ei ole missään vaiheessa suoraan kosketuksissa verisuonten ulkopuolella olevien solujen kanssa

pikkuvaltimo

arterioli

soluvälineste

interstitiaalineste

ravintoaineiden, kaasujen ja kuona-aineiden vaihto tapahtuu pääasiassa

diffundoitumalla

pikkulaskimo

venuli

sydämen supistuminen saa aikaan paine-eroja, jotka saavat

veren kiertämään verisuonistossa

sydäntä ympäröi

sydänpussi, pericardium, mutta ei sijaitse sen ontelossa

sydän

cor, kardia

sydän alkaa sykkiä alkion ollessa noin

3 viikon ikäinen

rintaontelo

thoraxontelo

välikarsina

mediastinum

rintalasta

sternum

sydämen tyviosa

basis (ylhäällä)

sydämen kärki

apex (alhaalla)

sydänpussinontelo

pericardiumontelo

sydänpussin sisempi lehti (viskeraalinen lehti, epikardium) kiinnittyy

lujasti sydämen ulkoseinämään

sydänpussinontelon neste toimii

voiteluaineena sydänpussin lehtien välillä

sydämen sidekudoslevy

anulus fibrosus erottaa eteiset ja kammiot toisistaan

sydänpussin ulompi lehti l.

parietaalinen lehti

keuhkovaltimonrunko

truncus pulmonalis

eteis-kammioläpät

atrioventrikulaariläpät (AV-läpät), purjeläpät

Läpät avautuvat ja sulkeutuvat passiivisesti sen mukaan,

kummalla puolella nestepaine on suurempi

vasen eteis-kammioläppä

hiippaläppä, mitraaliläppä, kaksiliuskainen läppä (valva bicuspidalis)

oikea eteis-kammioläppä

kolmiliuskaläppä (valva tricuspidalis)

kun eteisten paine on suurempi kuin kammioiden,

av-läpät aukeavat ja veri virtaa kammioihin

läppäpurjeiden rihmat

chordae tendinae

kammioiden supistuessa kammioiden paine nousee

eteispainetta suuremmaksi ja läpät sulkeutuvat

aorttaläppä ja keuhkovaltimoläppä ovat tyypiltään

taskuläppiä, puolikuuläppiä (semilunaariläppä)

sydämen seinämän kolme kerrosta sisältä ulos

endokardium
myokardium
epikardium

endokardium l.

sydämen sisäkalvo on suoraan kosketuksissa sydämen sisällä virtaavan veren kanssa
yksikerroksinen levyepiteeli, hiukan sidekudosta

endokardium jatkuu

suoraan verisuonten sisäpintaa verhoavana epiteelikerroksena l. endoteelinä

myokardium l.

sydänlihas

epikardium

(sydämen päällä) muodostaa sydänpussin sisemmän, viskelaarisen lehden

sydänlihassolut muodostavat kaksi yhtenäistä verkostoa

eteis- ja kammiosolujen verkostot

eteis- ja kammiolihas ovat kiinnittyneet

anulus fibrosuksen eri puolille

normaalioloissa sinussolmuke tahdistaa

sydämen toimintaa

sähköiset aktiopotentiaalit pääsevät leviämään koko lihassoluverkostoon

avointen soluliitosten kautta ionien muodossa

eteis- ja kammiosolujen välillä ei ole

avoimia soluliitoksia

anulus fibrosus toimii

sähköimpulssien kulkua eristävänä eristeenä

sydänglykosidit

digitalis ja muut samaan tapaan vaikuttavat aineet lisäävät voimakkaasti sydämen supistusvoimaa, solunsisäisen Ca2+-pitoisuuden suureneminen

sinussolmuke sijaitsee

oikeassa eteisessä

sinussolmukkeessa muodostuvat aktiopotentiaalit välittyvät sydämen eri osiin kahta reittiä

sydänlihassolusta toiseen avointen soluliitosten kautta

erikoistuneista sydänlihassoluista muodostuvan impulssinjohtojärjestelmän solusta toiseen avointen soluliitosten kautta

sydämen impulssinjohtojärjestelmään kuuluu kolme osaa

eteis-kammiosolmuke
Hisin kimppu
Purkinjen säikeet

eteis-kammiosolmuke

(antrioventikulaarisolmuke eli AV-solmuke), sijaitsee oikean eteisen puolella eteisväliseinän alaosassa

Hisin kimppu

anulus fibrosuksen läpäisevä Hisin kimppu on ainoa reitti, jota pitkin sähköimpulssi pääsee eteisistä kammioihin

Purkinjen säikeet

Hisin kimppu jakautuu Purkinjen säikeiksi, jotka kulkevat sydämen väliseinässä ja haarautuvat endokardiumin alla, jossa ne ovat avointen soluliitosten välityksellä yhteydessä sydänlihassoluihin

sydämen impulssinjohtojärjestelmän kaksi tehtävää

aktiopotentiaalin nopea levitys
impulssin kulun jarrutus

eteisissä ei ole Purkinjen säikeitä, joten

aktiopotentiaali leviää eteisissä hitaammin kuin kammioissa

Parasympaattisen hermoston vilkas toiminta

hidastaa sydämen sykettä viivästyttämällä aktiopotentiaalin laukeamiskynnyksen saavuttamista

eteisten depolarisaatio päättyy

ennen kammioiden depolarisaation alkamista

sydänlihassolun depolarisaatio kestää kauemmin kuin tavallisen luustolihassolun, koska

sydänlihassolun solukalvolla on jänniteherkkiä Ca2+-kanavia, joiden aktivoitumisaika on pitkä

absoluuttinen refraktaariaika on

solun kahta aktiopotentiaalia erottava vähimmäisaika

sydänlihassolujen refraktaariaika on

lähes yhtä pitkä kuin niiden supistusvaihe

latenssiaika

aktiopotentiaalin laukeamisen ja sitä seuraavan supistuksen alun välinen aika

sydämen jonkin alueen tuottama sähköinen sinusrytmistä riippumaton impulssi

ektooppinen fokus

normaalin sinusrytmin ulkopuolinen kammiosupistus

ekstrasystole

yksittäisiä ylimääräisiä aktiopotentiaaleja voivat laukaista

runsas vahvan kahvin juonti
tupakointi
huomattava unenpuute
erilaiset sydänsairaudet

lisälyönnin jälkeen sydän supistuu seuraavalla kerralla

tavallista voimakkaammin

P-aalto

kuvaa eteisten depolarisaatiota ja alkaa siksi hieman ennen eteisten supistumista

QRS-kompleksi

koostuu kolmesta toisiaan tiiviisti peräkkäin seuraavasta aallosta ja kuvaavat yhdessä kammioiden depolarisaatiota, jonka aikana kammiosupistus käynnistyy

T-aalto

kuvaa kammioiden repolarisaatiota (solukalvojen sisäpinnan negatiivisen varauksen palautumista). repolarisaatio tapahtuu hitaammin kuin depolarisaatio

eteisten repolarisaatio ei yleensä näy EKG:ssä, koska

se jää kammioiden depolarisaation eli QRS-kompleksin alle

sydäntamponaatio

sydänpussitulehdus

perikardiitti

oikean kammion paine on aina enintään noin

20 % vasemman kammion maksimipaineesta

kammioiden lepovaihe

diastole

kammioiden supistumisvaihe

systole

eteissupistus tapahtuu

diastolen lopussa, kun kammiot ovat rentoutuneet

systolen aikaisen kammiosupistuksen aikana eteiset

pysyvät rentoutuneina

diastole (3)

1/3 kammiot täyttyvät hyvin nopeasti eteisiin kertyneestä verestä
2/3 verta virtaa vain vähän suoraan laskimoista eteisten läpi kammioihin
3/3 eteiset supistuvat

systole (4)

kun kammiot supistuvat, kammiopaine ylittää lähes heti eteispaineen ja eteis-kammioläpät sulkeutuvat
kun vasemman kammion paine ylittää myös aorttapaineen, aorttaläppä avautuu ja veri virtaa aorttaan -> aorttapaine kasvaa
kammioiden rentoutuessa systolen lopussa kammiopaine laskee nopeasti aorttapaineen alapuolelle ja aorttaläppä sulkeutuu
kammiopaineen laskettua eteispaineen alle, eteis-kammioläpät avautuvat ja kammioiden uusi täyttyminen alkaa

syketiheyden suurentuessa

diastolen kesto lyhenee

diastolen aikana valtimopaine

laskee vähitellen

ensimmäisen sydänäänen aiheuttaa

eteis-kammioläppien sulkeutuminen

toisen sydänäänen aiheuttaa

aortta- ja keuhkovaltimoläppien sulkeutuminen

sydämen minuuttitilavuus

verimäärä, minkä yksi sydänpuolisko pumppaa minuutissa

minuuttitilavuus =
syke * iskutilavuus

sydänläpän ahtautuminen

stenoosi

sydänläpän vuotaminen

insuffisienssi (verivirtaan syntyy pyörteitä, jotka kuuluu stetoskoopilla suhinana)

sinussolmuke tuottaa impulsseja omaehtoisesti minuutissa

100 kertaa

sinussolmukkeen impulssintuotantoon vaikuttavat sekä

autonominen hermosto että adrenaliini

syke nopeutuu

sympaattisten hermosyiden ärsytyksestä ja veren adrenaliinipitoisuuden suuretessa

syke hidastuu

vagushermon kautta välittyvän parasympaattisen stimulaation voimistuessa

parasympaattisen hermoston vaikutus sykkeeseen

jarruttava

sympaattisen hermoston ja adrenaliinin vaikutus sykkeeseen

kiihdyttävä

sydämen iskutilavuus

loppudiastolinen tilavuus - jäännöstilavuus

loppudiastolinen tilavuus

end-diastolic volume, EDV, 130 ml

jäännöstilavuus

end-systolic volume, EDV, 60 ml

loppudiastolisen tilavuuden suureneminen voi johtua (4)

sympaattisen hermoston voimistuneesta toiminnasta ja siitä aiheutuvasta laskimoseinämien sileiden lihassolujen supistumisesta
veritilavuuden suurenemisesta
luustolihasten työn lisääntymisestä
hengityksen kiihtymisestä

loppudiastolinen tilavuus riippuu

sekä sydämen täyttymisnopeudesta että diastolen kestosto

rytmihäiriö

arytmia

sydämen tiheälyöntisyys

takykardia

sydämen harvalyöntisyys

bradykardia

eteistakykardia

supraventrikulaarinen takykardia, sekä eteiset että kammiot supistuvat tiheästi

eteislepatus

säännölliset eteissupistukset

eteisvärinä

l. flimmeri, epäsäännöllinen eteisrytmi

kammiovärinä

henkeä uhkaava tila, syynä kammiolihaksen verenkierron voimakas heikkeneminen

kammiovärinä on välitön kuolinsyy

sähköiskuissa

bradykardia on normaali ilmiö

hyväkuntoisilla ihmisillä

hyväkuntoisilla ihmisillä hidas syke johtuu

vagushermon aktiivisuuden lisääntymisestä

jäännöstilavuus pienenee

sympaattisten hermosyiden toiminnan kiihtyessä -> pumppaa joka iskulla tehokkaammin

runsaan nestemäärän nopea juominen

suurentaa veritilavuutta ja laskimopainetta
-> täyttymisnopeus, diastolinen tilavuus ja iskutilavuus suurenevat

verenvuodon yhteydessä

laskimopaine pienenee ja sydämen täyttymisnopeus hidastuu; loppudiastolinen tilavuus, iskutilavuus ja minuuttitilavuus pienenee

minuuttitilavuuden pieneneminen johtaa

valtimopaineen pienenemiseen

valtimopaineen lasku kiihdyttää

sympaattisen hermoston toimintaa

laskimo l.

vena

verisuonten kerrokset (3) sisältä ulos

sisäkerros (tunica intima)
keskikerros (tunica media)
ulkokerros (tunica adventitia)

sisäkerros ja hiussuonet koostuu

yksikerroksisesta levyepiteelistä, tässä endoteeli

keskikerros koostuu

vaihtelevasta määrästä rengasmaista sileää lihaskudosta
valtimoissa myös kimmoisia säikeitä

ulkokerros on

pelkkää sidekudosta

laskimoissa sileä lihaskudos sätelee

laskimoiden kykyä toimia verivarastona

nestevirtaus

nestetilavuus, joka kulkee tietyn putken läpi tietyssä aikayksikössä

virtausnopeus

matka, jonka neste kulkee tietyssä aikayksikössä

läpivirtaus

perfuusio, tietyssä kudoksessa tietyssä aika- ja painoyksikössä kiertävä verimäärä

nestevirtaus Q =

paine-ero ∆p / vastus R

paine-ero

liikutttaa nestevirtaa putkessa, korkean paineen alueelta matalamman paineen suuntaan

vastus

kuvaa liikkuvan nesteen ja liikkumattoman putken seinämän välistä kitkaa

nesteen virtausvastukseen tietyssä putkessa vaikuttaa seuraavat kolme tekijää

putken pituus
putken sisäläpimitta
virtaavan nesteen viskositeetti

tärkein veren virtausvastukseen vaikuttava tekijä on

verisuonen läpimitta

nestevirran vastus on käänteisesti verrannollinen

suonen säteen neljänteen potenssiin 1/r^4

ateroskleroosin l.

valtimonkovettumataudin yhteydessä valtimoiden ja arteriolien seinämiin muodostuu patogisia muutoksia, vastus kasvaa ja sydämeen kohdistuu suurempi kuormitus

hematokriitti

veren poikkeuksellinen sakeus

paine, joka kuljettaa verta ison verenkierron läpi, on

yhtä suuri kuin aortan ja oikean eteisen välinen paine-ero

oikean eteisen paine on yleensä

nolla eli ilmanpaine

verenkierron ääreisvastus

ison verenkierron kokonaisvastus

jos verenpaine pysyy samana, suonen läpimitan kaksinkertaistuminen johtaa virtauksen

16-kertaistumiseen

osa energiasta, jonka sydän siirtää vereen, varastoituu

valtimoiden seinämiin potentiaalienergiaksi seinämien lisääntyneenä venytyksenä

kun sydänlihas rentoutuu eikä valtimoihin tule enää verta sydämestä,

valtimot vetäytyvät passiivisesti kokoon ja seinämien potentiaalienergia muuttuu veren liike-energiaksi

energia, jonka sydän siirtää valtimoseinämiin systolen aikana

käytetään veren kuljettamiseen verisuonistossa diastolen aikana

systolinen paine on valtimoiden

korkein paine sydämen toimintakierron aikana

diastolinen paine on valtimoiden

alhaisin paine sydämen toimintakierron aikana

keskivaltimopaine

mean arterial pressure MAP, on lähempänä diastolista kuin systolista painetta, koska diastole kestää tällöin systolea pidempään

hypertensio

kohonnut valtimopaine, sydämen on pumpattava verta suurentunutta vastusta vastaan

hypertensio johtaa vähitellen

vasemman kammion seinämän paksuuntumiseen lisääntyneen kuormituksen vuoksi

korkeaa verenpainetta voidaan hoitaa lääkkeillä (3)

jotka vaimentavat sympaattisen hermoston vaikutusta sydämeen (beetasalpaajat)
lisäävät virtsaneritystä (diureetit)
verisuonia laajentavat lääkeaineet (ACE:n estäjät)

valtimopaineeseen vaikuttavat tekijät (5)

sydämen minuuttitilavuus
valtimoiden kimmoisuus
veren kokonaisvirtausvastus verisuonissa (TPR)
veritilavuus
psyykkiset tekijät, ruoansulatus, rasitus

hiussuonissa vallitsee

tasainen paine ja tasainen verivirta

arteriolien seinässä on runsaasti

sileää lihasrauhasta, missä on runsas sympaattinen hermotus

arteriolien läpimitan ja samalla verisuonten ääreisvastustuksen säätely on sydämen minuuttitilavuuden säätelyn ohella

tärkein valtimopainetta säätelevä tekijä

arteriolien läpimitan säätelyn kaksi tärkeää tehtävää

vasemman kammion pumppaaman veren jakautumisen säätely
osallistuminen valtimopaineen säätelyyn

arteriolien läpimittaaa säädellään kahdella eri tavalla

hermostollis-hormonaalinen säätely (ulkoinen säätely)
itsesäätely eli autoregulaatio (paikallinen säätely)

sympaattisen hermoston aktiivisuuden lisääntyessä useimpien elinten arteliolit supistuvat -> vastustus suurenee

minuuttitilavuuden pienentyessä paine palaa ennalleen

minuuttitilavuuden kasvaessa vähennetään arteriolien seinämien jännitystä

parasympaattiset hermot vaikuttavat verisuonten läpimitan säätelyyn vain vähän (2)

siitin: arteriolit laajenevat -> erektio
klitoris: arteriolit laajenevat -> ???

arteriolien läpimitan hormonaalinen säätely tapahtuu

adrenaliinin ja angiotensiini II:n välityksellä

plasman angiotensiini II:n pitoisuuden suureneminen johtaa

kaikkien elinten arteriolien supistumiseen

adrenaliini vaikuttaa (2)

supistamalla tiettyjä arterioleja ja
laajentaa toisia (esim. luustolihasten ja maksan)

itsesäätely

elin pystyy itse muuttamaan arterioliensa läpimittaa ulkopuolisista hermostollisista ja hormonaalisista tekijöistä riippumatta

itsesäätely on erittäin tärkeää (2)

luustolihaksissa ja sydänlihaksessa

aivojen, munuaisten ja sydämen arteriolien vastus muuttuu

verenpaineen vaihtelujen mukaan, joten verenkierto pysyy vakaana

kun valtimopaine laskee

sympaattisen hermoston aktiivisuus lisääntyy, useimpien elinten arteriolit supistuvat ja ääreisvastus suurenee

sydänlihaksen ja aivojen arterioleissa on vain vähäinen sympaattinen hermotus, mutta

erittäin tehokas itsesäätelyjärjestelmä

hiussuoni l.

kapillaari

eri aineiden kuljetus veren ja kudosnesteen välillä perustuu (2)

diffuusioon ja
suodatukseen l. filtraatioon

ionit ja vesiliukoiset molekyylit siirtyvät hiussuonen solujen

välisten huokosten läpi diffundoitumalla

rasvaliukoiset aineet ja kaasut (O2 ja CO2)

diffundoituvat suoraan endoteelisolujen läpi

veren ja soluja ympäröivän kudosnesteen välisen pitoisuuseron syntyminen ja säilyminen perustuu

kunkin aineen kuljetukseen solukalvon läpi

glukoosi kulkeutuu kuljettajamolekyylien avulla

kudosnesteestä solun sisään hapettuneen glukoosin tilalle

glukoosin pitoisuuden laskettua kudosnesteessä pienemmäksi kuin veressä

johtaa glukoosin diffundoitumiseen plasmasta kudosnesteeseen

hiussuonen seinämä läpäisee heikosti proteiineja, joten

niiden pitoisuus on kudosnesteessä pienempi kuin plasmassa

maksassa endoteelisolujen väliset huokoset ovat

niin suuria, että proteiinit pystyvät diffundoitumaan niiden läpi vereen

suodatus eli filtraatio

nesteen puristuminen suodattavan pinnan läpi paineen vaikutuksesta

nesteeseen liuenneet pienet ionit ja molekyylit

suodattuvat nesteen mukana

nesteen suodattuminen hiussuonten seinämän läpi riippuu kahdesta tekijästä

plasman ja kudosnesteen osmoottisen paineen erosta

plasman ja kudosnesteen hydrostaattisen paineen erosta

proteiiniosmoottinen paine-ero

plasman proteiinipitoisuus on kudosnesteen vastaavaa suurempi ->
osmoottinen paine-ero ->
kudosnestettä vetäytyy osmoottisesti hiussuoniin
kolloidiosmoottinen paine

hydrostaattinen paine-ero

veressä on huomattava hydrostaattinen paine sen saapuessa hiussuoniin
kudosnesteen hydrostaattinen paine on lähellä nollaa
paine-ero pyrkii puristamaan plasmaa kudosnesteeseen

kun hydrostaattinen paine-ero ylittää kolloidiosmoottisen paine-eron

verestä puristuu nestettä kudosnesteeseen
(tapahtuu hiussuonten alkupäässä)

kun hydrostaattinen paine-ero alittaa kolloidiosmoottisen paine-eron

kudosnestettä siirtyy vereen (imeytyminen)

hiussuonista suodattuu kudosnesteeseen vuorokaudessa

noin 4 litraa enemmän nestettä kuin kudosnestettä imeytyy takaisin vereen (poislaskettuna munuaiset)

hiussuonista suodattunut (eikä niihin palautunut) nestemäärä palautuu vereen

imuteiden kautta

nesteen kertyminen kudoksiin

turvotus, edeema

munuaiskerästen hiussuonista suodattuu lähes proteiinitonta plasmaa suonten koko pituudelta, mutta

munuaistiehyttä ympäröivissä peritubulaarisissa hiussuonissa tapahtuu yksinomaan imeytymistä

monissa ruoansulatuskanavan hiussuuonissa tapahtuu

yksinomaan imeytymistä

aineiden siirtyminen solujen ja veren välillä tapahtuu lähes yksinomaan

diffundoitumalla

kudosneste toimii

nestevarastona

verenhukassa nesteen nettokuljetus voi tapahtua tilapäisesti

kudosnesteestä vereen

laskimoita ympäröivien luustolihasten supistusten aikaansaama lihaspumppu

lisää laskimopainetta ja tehostaa laskimopaluuta

laskimot toimivat

verivarastona

levossa laskimoissa on normaalisti noin

2/3 elimistön koko verimäärästä

sympaattisen hermoston lisääntynyt aktiivisuus saa laskimoiden lihassolut

supistumaan, jolloin laskimoiden varastointikyky heikkenee

valtimoiden ja sydämen verimäärä pysyy lähes normaalina runsaastakin verenhukasta huolimatta,

laskimopuolen verimäärän pienenemisen ja kudosnesteen mobilisoitumisen vuoksi

verenpaineen säätely on tyypiltään

reflektorista

verenpaineheijasteeseen osallistuu

aistinsoluja
säätelykeskus
motorinen osa, joka välittää käskysignaalit kohde-elimiin

kaulavaltimon poukama

sinus caroticus

tärkeimmillä verenpaineen säätelyyn osallistuvilla aistinsoluilla on vapaita hermopäätteitä

kaulavaltimon poukaman seinämissä ja aortankaaressa

valtimopaineen säätely tapahtuu

negatiivisen palautevaikutuksen kautta

verenpaineen säätelyyn osallistuvat aistinsolut reagoivat

valtimon seinämän venymiseen

valtimonseinämien venymisen väheneminen johtaa

aistinsoluista säätelykeskukseen välittyvien aktiopotentiaalien tiheyttä

verenkierron säätelykeskus sijaitsee

ydinjatkeessa

valtimopaineen laskiessa äkillisesti verenkierron säätelykeskus

lisää sympaattisen ja vähentää parasympaattisen hermoston toimintaa

verenkierron säätelykeskuksen toimintaan vaikuttaa myös

aivojen ylemmät keskukset

verenkierron säätelykeskuksesta huolimatta verenkiertoon vaikuttaa itsenäisesti

aivokuoren ja hypotalamuksen hermosolut

jos verenpaineen muutos kestää pidempään kuin muutaman päivän,

verenpaineheijasteen vaikutus heikkenee

verenpaineen pitkäaikaissäätely perustuu ennen kaikkea

veritilavuuden säätelyyn, joka tapahtuu munuaisten avulla

verenpaineen lasku käynnistää useita kompensaatiomekanismeja, jotka pyrkivät ensisijaisesti

palauttamaan valtimopaineen normaalitasolle

turvaamaan elintärkeiden elinten verensaannin

verenpaineheijaste aktivoituu heti, kun

verenpaineen lasku saa kaulavaltimon poukamassa ja aortankaaressa sijaitsevien venytykseen reagoivien aistinsolujen impulssitiheyden pienenemään

verenvuoto ei vaikuta suoraan (2)

syketiheyteen eikä verenkierron ääreisvastukseen

verenkiertoshokki

on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan kaikkia tilanteita, joissa elinten verensaanti on heikentynyt niin voimakkaasti, että riittävä hapensaanti on uhattuna

kardiogeeninen shokki

minuuttitilavuuden pieneneminen sydämen pumppauskyvyn heikennyttyä
(sydäninfarkti, läppävika, kammioarytmia, sydäntamponaatio)

hypovoleeminen shokki

veritilavuuden pienenemisestä johtuva laskimopaluun voimakkaasta vähenemisestä

arteriolien voimakas laajeneminen

pienentää rajusti verenkierron ääreisvastusta

allerginen shokki, anafylaktinen shokki

voimakas verisuonten laajeneminen
histamiinin vapautuminen lisää hiussuonten seinämien läpäisevyyttä -> plasman proteiinit pääsevät vuotamaan kudosnesteeseen -> osmoosin vaikutuksesta neste seuraa proteiineja ja shokkitila pahenee

septinen shokki

eräiden infektioiden aiheuttama yleinen verisuonten laajeneminen

neurogeeninen shokki

sympaattisen hermoston aktiivisuutta vähentäviä lääkkeitä käytettäessä tai aivovaurion yhteydessä esiintyvä verisuonten laajeneminen

kudosnesteen mobilisaatio kestää

useita tunteja

rasitukseen liittyvä minuuttitilavuuden suureneminen perustuu (2)

fyysistä aktiivisuutta säätelevät aivokeskukset aktivoituvat

laskimopaluu tehostuu

fyysistä aktiivisuutta säätelevien aivokeskusten aktivoituminen

kun aivokuori läehttää lihaksiin signaaleja, sympaattisen hermoston aktiivisuus lisääntyy ja parasympaattisen vähenee

autonomisen hermoston aktiivisuuden muutokset nopeuttavat sykettä ja parantavat sydämen supistuvuutta (jäännöstilavuus pienenee)

kohtalaisessa rasituksessa sydämen minuuttitilavuuden suureneminen johtuu lähinnä

sykkeen nopeutumisesta

laskimopaluun tehostuminen

sydämen minuuttitilavuus voi suurentua vain, jos laskimopaluu lisääntyy samassa suhteessa
laskimopaluun lisääntyminen rasituksen yhteydessä johtuu raajojen lihaspumpun toiminnan tehostumisesta, hengityksen kiihtymisestä ja sympaattisen hermoston voimistuneen toiminnan aiheuttamasta laskimoiden sileän lihaksen supistumisesta

työskentelevien lihasten verenkierto tehostuu

paikallisten mekanismien kautta

ihon verenkierron tehostumisesta huolehtivat

hermostolliset mekanismit, joita ohjaa hypotalamuksen lämmönsäätelykeskus

keuhkovaltimorunko

truncus pulmonalis

keuhkolaskimot kuljettavat veren

vasempaan eteiseen

keuhkojen hiussuonten alhainen paine estää

nesteen kertymistä keuhkoihin (keuhkopöhö)

keuhkokudoksen omasta hapen ja ravintoaineiden tarpeesta huolehtii lähinnä

yksi aortasta haarautuva pieni valtimo

keuhkopöhön yleisin aiheuttaja on

sydämen vasemman kammion vajaatoiminta
-> vasemman eteisen paine suurenee
-> keuhkojen hiussuonten paine suurenee
-> nesteen suodattuminen lisääntyy

aortta jaetaan kolmeen osaan

nouseva aortta (aorta ascendens)
aortankaari (arcus aortae)
laskeva aortta (aorta descendens)

pallean yläpuolista laskevan aortan osaa sanotaan

rinta-aortaksi (aorta thoracica)

pallean alapuolista laskevan aortan osaa sanotaan

sydämen omat sepelvaltimot haarautuvat

aortasta aivan aorttaläpän yläpuolelta

aortankaaresta ensimmäinen haarautuva suuri valtimo

käden ja pään valtimorunko (truncus brachiocephalicus)

käden ja pään valtimorunko jakautuu (2)

oikean käden päävaltimo, oikea solisvaltimo (a. subclavia dextra)

oikea yhteinen kaulavaltimo (a. carotis communis dextra)

aortankaaresta toinen haarautuva suuri valtimo

vasen yhteinen kaulavaltimo (a. carotis communis sinistra)

aortankaaresta kolmas haarautuva suuri valtimo

vasemman käden päävaltimo, vasen solisvaltimo (a. subclavia sinistra)

solisvaltimo jatkuu kainalossa

kainalovaltimona (a. axillaris)

kainalovaltimo muuttuu

olkavarsivaltimoksi (a. brachialis)

olkavarsivaltimo jakautuu

kyynär- ja värttinävaltimoiksi (a. ulnaris ja a. radialis)

yhdyssuoni

anastomoosi

yleinen päänvaltimo jakautuu kaulan keskivaiheilla

sisemmäksi ja ulommaksi kaulavaltimoksi (a. carotis interna ja a. carotis externa)

sisempi kaulavaltimo kulkee

kallonpohjan läpi ja vastaa suurimmaksi osaksi aivojen ja silmän verihuollosta

ulompi kaulavaltimo kuljettaa verta

pään ulkoisiin pehmytkudoksiin ja suurimpaan osaan kaulasta

aivot saavat verta myös

nikamavaltimosta (a. vertebralis)

vatsa-aortasta erkanee kolme valtimorunkoa ruoansulatuskanavaan

sisusvaltimorunko (truncus coeliacus)
ylempi suolilievevaltimo (a. mesenterica superior)
alempi suolilievevaltimo (a. mesenterica inferior)

vatsa-aortasta lähtee myös

parilliset valtimot munuaisiin, kiveksiin/munasarjoihin

lantiorenkaan kohdalla aortta jakautuu

vasemmaksi ja oikeaksi yhteiseksi lonkkavaltimoksi (a. iliaca communis sin. ja dx.)

yhteiset lonkkavaltimot jakautuvat

sisemmäksi ja ulommaksi lonkkavaltimoksi (a. iliaca interna ja externa)

sisempi lonkkavaltimo huoltaa

pikkulantion elimiä,
ulkoisia sukuelimiä
pakaralihaksia

ulompi lonkkavaltimo jatkaa nivussiteen alitse reiteen ja muuttuu nimeltään

reisivaltimoksi (a. femoralis)

reisivaltimo tulee polvitaipeen takana

polvitaivevaltimona (a. poplitea)

polvitaivevaltimo jakautuu

etummaiseksi ja takimmaiseksi säärivaltimoksi (a. tibialis anterior ja exterior)

valtimopulssia voidaan tunnustella (8)

a. radialis
a. carotis
a. temporalis superficialis
a. femoralis
a. poplitea
a. tibialis posterior
a. dorsalis pedis
a. brachialis

sisempi kaulalaskimo

v. jugularis interna

ulompi kaulalaskimo

v. jugularis externa

laskimopunktio

pinnalliseen laskimoon pistetään kanyyli

kyynärtaipeen välilaskimo

v. mediana cubiti

onttolaskimot

yläonttolaskimo (v. cava superior)
alaonttolaskimo (v. cava inferior)

yläonttolaskimoon laskevat ne laskimot, jotka

keräävät verta pään, kaulan ja käsivarsien alueelta

alaonttolaskimoon palaa veri

systeemisen verenkierron muista kuin pään, kaulan ja käsivarsien alueelta

porttilaskimo

v. portae

porttilaskimoon tulee verta

mahalaukun, ohutsuolen, paksusuolen, haiman ja pernan hiussuonista

porttilaskimo kulkee

maksaan

maksan hiussuoni

sinusoidi

kahta peräkkäistä hiussuoniverkostoa, joita yhdistää laskimo, kutsutaan

porttilaskimojärjestelmäksi

imuneste

lymfa

imusuonisto alkaa

umpipäätteisinä imuhiussuonina kudoksista

imuhiussuonten seinämät muodostuvat

endoteelisoluista, joiden välillä olevat raot ovat hiussuonten vastaavia suurempia

imusuonet myötäilevät pääasiassa verisuonten kulkureittejä ja laskevat lopulta kahteen imutierunkoon

oikea imunestetiehyt (ductus pymphaticus dexter, ductus thoracicus texter)

rintatiehyt (ductus thoracicus

oikea imunestetiehyt kerää imunesteen

päästä ja ylävartalon oikealta puolelta, pallean yläpuolelta

imusuonirungot laskevat

kaulan ja rintaontelon liittymäkohdan suuriin laskimoihin

suuret imusuonet kulkevat

imusolmukkeiden läpi

imusolmukkeiden päätehtävät (2)

sisältävät runsaasti makrofageja, jotka tuhoavat ja eliminoivat mikrobeja ja estävät niiden leviämistä elimistössä

sisältävät runsaasti lymfosyyttejä, joilla on tärkeä merkitys spesifisen immuunivasteen kannalta

imunestekierto jaetaan (2)

pinnalliseen imunestekiertoon ja

syvään imunestekiertoon

pinnallinen imunestekierto (3)

kaulan pinnalliset imusolmukkeet

kainalon imusolmukkeet

nivusseudun imusolmukkeet

kaulan pinnalliset imusolmukkeet keräävät

imunestettä pään alueelta

kainalon imusolmukkeet keräävät

imunestettä yläraajasta ja vartalon alueelta navan yläpuolelta

nivusseudun imusolmukkeet keräävät

imunestettä alaraajoista ja vartalosta navan alapuolelta

syvä imunestekierto (3)

kaulan syvät imusolmukkeet

rintakehän syvät imusolmukkeet

vatsan ja lantion imusolmukkeet

kaulan syvät imusolmukkeet keräävät

pään syvistä kudoksista sekä henki- ja ruokatorven yläosista

nielurisatulehdus

tonsilliitti

rintakehän syvät imusolmukkeet keräävät

sydämestä ja heuhkoista

naisen rintasyöpä voi levitä imuteitse (5)

kainalon pinnallisiin imusolmukkeisiin
kaulan syviin imusolmukkeisiin
välikarsinan imusolmukkeisiin
maksan yläpinnalle
vastakkaisen puolen rintaan (keskiviivan poikki kulkevien imuteiden kautta

istukka toimii sikiön

munuaisina, keuhkoina ja ruoansulatuskanavana (houolehtii aineenvaihdunnasta)

veri tulee istukasta sikiöön

napalaskimon kautta, maksan ohi laskimotiehyttä (ductus venosus) pitkin suoraan alaonttolaskimoon (v. cava inferior)

sikiön alaonttolaskimosta veri virtaa

eteisväliseinässä olevan soikean aukon (foramen ovale) kautta suoraan vasempaan eteiseen

sikiökaudella keuhkovaltimon ja aortan välillä on yhdyssuoni

valtimotiehyt (ductus arteriosus)

pääosa sikiön oikean kammion verestä virtaa

valtimotiehyen kautta aorttaan

valtimotiehyt avautuu aorttaan

vasta sepelvaltimoiden ja päähän menevien valtimoiden haarautumiskohdan jälkeen

heti syntymän jälkeen verenkierto muuttuu rajusti (2)

istukan verenkierto lakkaa

keuhkot laajenevat

istukan verenkierron lakkaamisen seurauksena

ison verenkierron vastus suurenee yli kaksinkertaiseksi ja sydämen vasemman puoliskon paine nousee

keuhkojen laajenemisesta johtuu

keuhkoverenkierron vastus pienenee voimakkaasti, noin viidesosaan sikiöaikaisesta ja keuhkovaltimoiden ja sydämen oikean puoliskon paine laskee

soikean aukon sulkeutuminen

vasemman eteisen paine kasvaa heti syntymän jälkeen suuremmaksi kuin oikean eteisen -> soikeaa aukkoa peittävä läppä estää virran suunnan muuttumisen ja lopulta läppä kasvaa kiinni ja aukko umpeutuu

valtimotiehyen sulkeutuminen

aortan paine kohoaa keuhkovaltimopainetta suuremmaksi
valtimotiehyen seinämän lihaskerros vetäytyy kokoon muutaman tunnin kuluttua syntymästä ja umpeutuu kokonaan 1-7 päivän kuluessa
kahden kuukauden kuluttua valtimotiehyt on sulkeutunut myös anatomisesti

aivoja suojaa valtimopaineen laskun haitallisilta vaikutuksilta

erittäin tehokas itsesäätelyjärjestelmä

yksittäisten aivoalueiden verenkierto on yhteydessä

hermosoluaktiivisuuteen

aivohiussuonten seinämät muodostavat gliasolujen ulokkeiden kanssa

veri-aivoesteen

veri-aivoeste suojaa

hermosoluja veren koostumuksen vaihteluiden haitoilta

vesiliukoiset aineet (glukoosi ja aminohapot) pääsevät aivohiussuonen seinämän läpi

vain erityisten kuljetusmekanismien avulla

rasvaliukoiset aineet (O2, CO2, alkoholi) pääsevät aivohiussuonen solukalvon läpi

helposti (kulkevat suoraan endoteelisolun läpi)

rasvavarastojen mobilisoinnin yhteydessä muodostuvat rasvahapot läpäisevät veri-aivonesteen

ei laisinkaan!

oikea sepelvaltimo (a. coronaria dextra) vie verta

sydämen oikeaan puoliskoon ja hieman myös vasempaan

vasen sepelvaltimo (a. coronaria sinistra) huolehtii

lähes koko vasemman sydänpuoliskon verihuollosta

vasemman sepelvaltimon haara (ramus interventricularis anterior) kulkee

sydämen etupuolella, lähellä kammioväliseinää (sydäninfarkti johtuu tämän tukkeutumisesta)

systolen aikana sydänlihas puristaa

sepelvaltimot kokoon

sydänlihas pystyy hapettamaan

glukoosia
aminohappoja
laktaattia
lyhyt- ja pitkäketjuisia rasvahappoja
ketoaineita

rasitusrintakipu

Top Articles
Latest Posts
Article information

Author: Saturnina Altenwerth DVM

Last Updated: 01/16/2023

Views: 6622

Rating: 4.3 / 5 (64 voted)

Reviews: 95% of readers found this page helpful

Author information

Name: Saturnina Altenwerth DVM

Birthday: 1992-08-21

Address: Apt. 237 662 Haag Mills, East Verenaport, MO 57071-5493

Phone: +331850833384

Job: District Real-Estate Architect

Hobby: Skateboarding, Taxidermy, Air sports, Painting, Knife making, Letterboxing, Inline skating

Introduction: My name is Saturnina Altenwerth DVM, I am a witty, perfect, combative, beautiful, determined, fancy, determined person who loves writing and wants to share my knowledge and understanding with you.