9 Verenkiertoelimistö Flashcards by Linda Sandelin (2023)

sydämen oikea puolisko pumppaa verta keuhkoihin (keuhkoverenkierto, pieni verenkierto) Verenkiertoelimistön tehtävät (8) hapen ja hiilidioksidin kuljetuskuona-aineiden kuljetusravintoaineiden kuljetushormonien kuljetuslämmön kuljetusinfektioiden torjuntaelimistön sisäisen tasapainon ylläpitovoiman siirto hydrostaattisen paineen muodossa hapen ja hiilidioksidin kuljetus happi keuhkoista kudoksiin ja hiilidioksidi kudoksista keuhkoihin poistettavaksi kuona-aineiden kuljetus kudoksistaniiden poistosta vastaaviin elimiin ravintoaineiden kuljetus ruoansulatuskanavasta kudoksiin sekä ravintoaineita muokkaaviin ja varastoiviin elimiin ja niistä pois hormonien kuljetus umpieritysrauhasista kohdesoluihin lämmön kuljetus kudoksista iholle, josta se pääsee poistumaan elimistöstä infektioiden torjunta kuljettamalla valkoisia verisoluja ja vasta-aineita veren mukana kudoksiin elimistön sisäisen tasapainon ylläpito pH:n, ionien, nestemäärän ja osmolariteetin säätelyyn osallistuminen voiman siirto hydrostaattisen paineen muodossa keskeistä nesteen suodattumiselle hiussuonten seinämien läpi ja mm. erektion syntymiselle jos ruumiinlämpö on normaali, hapenpuute aiheuttaa pysyviä aivovaurioita jo 3-4 minuutissa sydämen eteinen atrium sydämen kammio ventriculus vasen kammio pumppaa verta koko elimistöön systeemisen eli ison verenkierron kautta verisuonten tyypit valtimot, laskimot, hiussuonet suljettu verenkierto veri ei ole missään vaiheessa suoraan kosketuksissa verisuonten ulkopuolella olevien solujen kanssa pikkuvaltimo arterioli soluvälineste interstitiaalineste ravintoaineiden, kaasujen ja kuona-aineiden vaihto tapahtuu pääasiassa diffundoitumalla pikkulaskimo venuli sydämen supistuminen saa aikaan paine-eroja, jotka saavat veren kiertämään verisuonistossa sydäntä ympäröi sydänpussi, pericardium, mutta ei sijaitse sen ontelossa sydän cor, kardia sydän alkaa sykkiä alkion ollessa noin 3 viikon ikäinen rintaontelo thoraxontelo välikarsina mediastinum rintalasta sternum sydämen tyviosa basis (ylhäällä) sydämen kärki apex (alhaalla) sydänpussinontelo pericardiumontelo sydänpussin sisempi lehti (viskeraalinen lehti, epikardium) kiinnittyy lujasti sydämen ulkoseinämään sydänpussinontelon neste toimii voiteluaineena sydänpussin lehtien välillä sydämen sidekudoslevy anulus fibrosus erottaa eteiset ja kammiot toisistaan sydänpussin ulompi lehti l. parietaalinen lehti keuhkovaltimonrunko truncus pulmonalis eteis-kammioläpät atrioventrikulaariläpät (AV-läpät), purjeläpät Läpät avautuvat ja sulkeutuvat passiivisesti sen mukaan, kummalla puolella nestepaine on suurempi vasen eteis-kammioläppä hiippaläppä, mitraaliläppä, kaksiliuskainen läppä (valva bicuspidalis) oikea eteis-kammioläppä kolmiliuskaläppä (valva tricuspidalis) kun eteisten paine on suurempi kuin kammioiden, av-läpät aukeavat ja veri virtaa kammioihin läppäpurjeiden rihmat chordae tendinae kammioiden supistuessa kammioiden paine nousee eteispainetta suuremmaksi ja läpät sulkeutuvat aorttaläppä ja keuhkovaltimoläppä ovat tyypiltään taskuläppiä, puolikuuläppiä (semilunaariläppä) sydämen seinämän kolme kerrosta sisältä ulos endokardiummyokardiumepikardium endokardium l. sydämen sisäkalvo on suoraan kosketuksissa sydämen sisällä virtaavan veren kanssayksikerroksinen levyepiteeli, hiukan sidekudosta endokardium jatkuu suoraan verisuonten sisäpintaa verhoavana epiteelikerroksena l. endoteelinä myokardium l. sydänlihas epikardium (sydämen päällä) muodostaa sydänpussin sisemmän, viskelaarisen lehden sydänlihassolut muodostavat kaksi yhtenäistä verkostoa eteis- ja kammiosolujen verkostot eteis- ja kammiolihas ovat kiinnittyneet anulus fibrosuksen eri puolille normaalioloissa sinussolmuke tahdistaa sydämen toimintaa sähköiset aktiopotentiaalit pääsevät leviämään koko lihassoluverkostoon avointen soluliitosten kautta ionien muodossa eteis- ja kammiosolujen välillä ei ole avoimia soluliitoksia anulus fibrosus toimii sähköimpulssien kulkua eristävänä eristeenä sydänglykosidit digitalis ja muut samaan tapaan vaikuttavat aineet lisäävät voimakkaasti sydämen supistusvoimaa, solunsisäisen Ca2+-pitoisuuden suureneminen sinussolmuke sijaitsee oikeassa eteisessä sinussolmukkeessa muodostuvat aktiopotentiaalit välittyvät sydämen eri osiin kahta reittiä sydänlihassolusta toiseen avointen soluliitosten kautta sydämen impulssinjohtojärjestelmään kuuluu kolme osaa eteis-kammiosolmuke Hisin kimppuPurkinjen säikeet eteis-kammiosolmuke (antrioventikulaarisolmuke eli AV-solmuke), sijaitsee oikean eteisen puolella eteisväliseinän alaosassa Hisin kimppu anulus fibrosuksen läpäisevä Hisin kimppu on ainoa reitti, jota pitkin sähköimpulssi pääsee eteisistä kammioihin Purkinjen säikeet Hisin kimppu jakautuu Purkinjen säikeiksi, jotka kulkevat sydämen väliseinässä ja haarautuvat endokardiumin alla, jossa ne ovat avointen soluliitosten välityksellä yhteydessä sydänlihassoluihin sydämen impulssinjohtojärjestelmän kaksi tehtävää aktiopotentiaalin nopea levitysimpulssin kulun jarrutus eteisissä ei ole Purkinjen säikeitä, joten aktiopotentiaali leviää eteisissä hitaammin kuin kammioissa Parasympaattisen hermoston vilkas toiminta hidastaa sydämen sykettä viivästyttämällä aktiopotentiaalin laukeamiskynnyksen saavuttamista eteisten depolarisaatio päättyy ennen kammioiden depolarisaation alkamista sydänlihassolun depolarisaatio kestää kauemmin kuin tavallisen luustolihassolun, koska sydänlihassolun solukalvolla on jänniteherkkiä Ca2+-kanavia, joiden aktivoitumisaika on pitkä absoluuttinen refraktaariaika on solun kahta aktiopotentiaalia erottava vähimmäisaika sydänlihassolujen refraktaariaika on lähes yhtä pitkä kuin niiden supistusvaihe latenssiaika aktiopotentiaalin laukeamisen ja sitä seuraavan supistuksen alun välinen aika sydämen jonkin alueen tuottama sähköinen sinusrytmistä riippumaton impulssi ektooppinen fokus normaalin sinusrytmin ulkopuolinen kammiosupistus ekstrasystole yksittäisiä ylimääräisiä aktiopotentiaaleja voivat laukaista runsas vahvan kahvin juontitupakointihuomattava unenpuuteerilaiset sydänsairaudet lisälyönnin jälkeen sydän supistuu seuraavalla kerralla tavallista voimakkaammin P-aalto kuvaa eteisten depolarisaatiota ja alkaa siksi hieman ennen eteisten supistumista QRS-kompleksi koostuu kolmesta toisiaan tiiviisti peräkkäin seuraavasta aallosta ja kuvaavat yhdessä kammioiden depolarisaatiota, jonka aikana kammiosupistus käynnistyy T-aalto kuvaa kammioiden repolarisaatiota (solukalvojen sisäpinnan negatiivisen varauksen palautumista). repolarisaatio tapahtuu hitaammin kuin depolarisaatio eteisten repolarisaatio ei yleensä näy EKG:ssä, koska se jää kammioiden depolarisaation eli QRS-kompleksin alle sydäntamponaatio nesteen kertyminen sydänpussinonteloon painaa sydäntä ja vaikeuttaa sen täyttymistä diastolen aikana sydänpussitulehdus perikardiitti oikean kammion paine on aina enintään noin 20 % vasemman kammion maksimipaineesta kammioiden lepovaihe diastole kammioiden supistumisvaihe systole eteissupistus tapahtuu diastolen lopussa, kun kammiot ovat rentoutuneet systolen aikaisen kammiosupistuksen aikana eteiset pysyvät rentoutuneina diastole (3) 1/3 kammiot täyttyvät hyvin nopeasti eteisiin kertyneestä verestä2/3 verta virtaa vain vähän suoraan laskimoista eteisten läpi kammioihin3/3 eteiset supistuvat systole (4) kun kammiot supistuvat, kammiopaine ylittää lähes heti eteispaineen ja eteis-kammioläpät sulkeutuvatkun vasemman kammion paine ylittää myös aorttapaineen, aorttaläppä avautuu ja veri virtaa aorttaan -> aorttapaine kasvaakammioiden rentoutuessa systolen lopussa kammiopaine laskee nopeasti aorttapaineen alapuolelle ja aorttaläppä sulkeutuukammiopaineen laskettua eteispaineen alle, eteis-kammioläpät avautuvat ja kammioiden uusi täyttyminen alkaa syketiheyden suurentuessa diastolen kesto lyhenee diastolen aikana valtimopaine laskee vähitellen ensimmäisen sydänäänen aiheuttaa eteis-kammioläppien sulkeutuminen toisen sydänäänen aiheuttaa aortta- ja keuhkovaltimoläppien sulkeutuminen sydämen minuuttitilavuus verimäärä, minkä yksi sydänpuolisko pumppaa minuutissa sydänläpän ahtautuminen stenoosi sydänläpän vuotaminen insuffisienssi (verivirtaan syntyy pyörteitä, jotka kuuluu stetoskoopilla suhinana) sinussolmuke tuottaa impulsseja omaehtoisesti minuutissa 100 kertaa sinussolmukkeen impulssintuotantoon vaikuttavat sekä autonominen hermosto että adrenaliini syke nopeutuu sympaattisten hermosyiden ärsytyksestä ja veren adrenaliinipitoisuuden suuretessa syke hidastuu vagushermon kautta välittyvän parasympaattisen stimulaation voimistuessa parasympaattisen hermoston vaikutus sykkeeseen jarruttava sympaattisen hermoston ja adrenaliinin vaikutus sykkeeseen kiihdyttävä sydämen iskutilavuus loppudiastolinen tilavuus - jäännöstilavuus loppudiastolinen tilavuus end-diastolic volume, EDV, 130 ml jäännöstilavuus end-systolic volume, EDV, 60 ml loppudiastolisen tilavuuden suureneminen voi johtua (4) sympaattisen hermoston voimistuneesta toiminnasta ja siitä aiheutuvasta laskimoseinämien sileiden lihassolujen supistumisestaveritilavuuden suurenemisestaluustolihasten työn lisääntymisestähengityksen kiihtymisestä loppudiastolinen tilavuus riippuu sekä sydämen täyttymisnopeudesta että diastolen kestosto rytmihäiriö arytmia sydämen tiheälyöntisyys takykardia sydämen harvalyöntisyys bradykardia eteistakykardia supraventrikulaarinen takykardia, sekä eteiset että kammiot supistuvat tiheästi eteislepatus säännölliset eteissupistukset eteisvärinä l. flimmeri, epäsäännöllinen eteisrytmi kammiovärinä henkeä uhkaava tila, syynä kammiolihaksen verenkierron voimakas heikkeneminen kammiovärinä on välitön kuolinsyy sähköiskuissa bradykardia on normaali ilmiö hyväkuntoisilla ihmisillä hyväkuntoisilla ihmisillä hidas syke johtuu vagushermon aktiivisuuden lisääntymisestä jäännöstilavuus pienenee sympaattisten hermosyiden toiminnan kiihtyessä -> pumppaa joka iskulla tehokkaammin runsaan nestemäärän nopea juominen suurentaa veritilavuutta ja laskimopainetta-> täyttymisnopeus, diastolinen tilavuus ja iskutilavuus suurenevat verenvuodon yhteydessä laskimopaine pienenee ja sydämen täyttymisnopeus hidastuu; loppudiastolinen tilavuus, iskutilavuus ja minuuttitilavuus pienenee minuuttitilavuuden pieneneminen johtaa valtimopaineen pienenemiseen valtimopaineen lasku kiihdyttää sympaattisen hermoston toimintaa laskimo l. vena verisuonten kerrokset (3) sisältä ulos sisäkerros (tunica intima)keskikerros (tunica media)ulkokerros (tunica adventitia) sisäkerros ja hiussuonet koostuu yksikerroksisesta levyepiteelistä, tässä endoteeli keskikerros koostuu vaihtelevasta määrästä rengasmaista sileää lihaskudostavaltimoissa myös kimmoisia säikeitä ulkokerros on pelkkää sidekudosta laskimoissa sileä lihaskudos sätelee laskimoiden kykyä toimia verivarastona nestevirtaus nestetilavuus, joka kulkee tietyn putken läpi tietyssä aikayksikössä virtausnopeus matka, jonka neste kulkee tietyssä aikayksikössä läpivirtaus perfuusio, tietyssä kudoksessa tietyssä aika- ja painoyksikössä kiertävä verimäärä nestevirtaus Q = paine-ero ∆p / vastus R paine-ero liikutttaa nestevirtaa putkessa, korkean paineen alueelta matalamman paineen suuntaan vastus kuvaa liikkuvan nesteen ja liikkumattoman putken seinämän välistä kitkaa nesteen virtausvastukseen tietyssä putkessa vaikuttaa seuraavat kolme tekijää putken pituusputken sisäläpimittavirtaavan nesteen viskositeetti tärkein veren virtausvastukseen vaikuttava tekijä on verisuonen läpimitta nestevirran vastus on käänteisesti verrannollinen suonen säteen neljänteen potenssiin 1/r^4 ateroskleroosin l. valtimonkovettumataudin yhteydessä valtimoiden ja arteriolien seinämiin muodostuu patogisia muutoksia, vastus kasvaa ja sydämeen kohdistuu suurempi kuormitus hematokriitti veren poikkeuksellinen sakeus paine, joka kuljettaa verta ison verenkierron läpi, on yhtä suuri kuin aortan ja oikean eteisen välinen paine-ero oikean eteisen paine on yleensä nolla eli ilmanpaine verenkierron ääreisvastus ison verenkierron kokonaisvastus jos verenpaine pysyy samana, suonen läpimitan kaksinkertaistuminen johtaa virtauksen 16-kertaistumiseen osa energiasta, jonka sydän siirtää vereen, varastoituu valtimoiden seinämiin potentiaalienergiaksi seinämien lisääntyneenä venytyksenä kun sydänlihas rentoutuu eikä valtimoihin tule enää verta sydämestä, valtimot vetäytyvät passiivisesti kokoon ja seinämien potentiaalienergia muuttuu veren liike-energiaksi energia, jonka sydän siirtää valtimoseinämiin systolen aikana käytetään veren kuljettamiseen verisuonistossa diastolen aikana systolinen paine on valtimoiden korkein paine sydämen toimintakierron aikana diastolinen paine on valtimoiden alhaisin paine sydämen toimintakierron aikana keskivaltimopaine mean arterial pressure MAP, on lähempänä diastolista kuin systolista painetta, koska diastole kestää tällöin systolea pidempään hypertensio kohonnut valtimopaine, sydämen on pumpattava verta suurentunutta vastusta vastaan hypertensio johtaa vähitellen vasemman kammion seinämän paksuuntumiseen lisääntyneen kuormituksen vuoksi korkeaa verenpainetta voidaan hoitaa lääkkeillä (3) jotka vaimentavat sympaattisen hermoston vaikutusta sydämeen (beetasalpaajat)lisäävät virtsaneritystä (diureetit)verisuonia laajentavat lääkeaineet (ACE:n estäjät) valtimopaineeseen vaikuttavat tekijät (5) sydämen minuuttitilavuusvaltimoiden kimmoisuusveren kokonaisvirtausvastus verisuonissa (TPR)veritilavuuspsyykkiset tekijät, ruoansulatus, rasitus hiussuonissa vallitsee tasainen paine ja tasainen verivirta arteriolien seinässä on runsaasti sileää lihasrauhasta, missä on runsas sympaattinen hermotus arteriolien läpimitan ja samalla verisuonten ääreisvastustuksen säätely on sydämen minuuttitilavuuden säätelyn ohella tärkein valtimopainetta säätelevä tekijä arteriolien läpimitan säätelyn kaksi tärkeää tehtävää vasemman kammion pumppaaman veren jakautumisen säätelyosallistuminen valtimopaineen säätelyyn arteriolien läpimittaaa säädellään kahdella eri tavalla hermostollis-hormonaalinen säätely (ulkoinen säätely)itsesäätely eli autoregulaatio (paikallinen säätely) arteriolien läpimitan hermostollis-hormonaalinen säätely (3) sympaattisen hermoston aktiivisuuden lisääntyessä useimpien elinten arteliolit supistuvat -> vastustus suurenee parasympaattiset hermot vaikuttavat verisuonten läpimitan säätelyyn vain vähän (2) siitin: arteriolit laajenevat -> erektioklitoris: arteriolit laajenevat -> ??? arteriolien läpimitan hormonaalinen säätely tapahtuu adrenaliinin ja angiotensiini II:n välityksellä plasman angiotensiini II:n pitoisuuden suureneminen johtaa kaikkien elinten arteriolien supistumiseen adrenaliini vaikuttaa (2) supistamalla tiettyjä arterioleja ja laajentaa toisia (esim. luustolihasten ja maksan) itsesäätely elin pystyy itse muuttamaan arterioliensa läpimittaa ulkopuolisista hermostollisista ja hormonaalisista tekijöistä riippumatta itsesäätely on erittäin tärkeää (2) luustolihaksissa ja sydänlihaksessa aivojen, munuaisten ja sydämen arteriolien vastus muuttuu verenpaineen vaihtelujen mukaan, joten verenkierto pysyy vakaana kun valtimopaine laskee sympaattisen hermoston aktiivisuus lisääntyy, useimpien elinten arteriolit supistuvat ja ääreisvastus suurenee sydänlihaksen ja aivojen arterioleissa on vain vähäinen sympaattinen hermotus, mutta erittäin tehokas itsesäätelyjärjestelmä hiussuoni l. kapillaari eri aineiden kuljetus veren ja kudosnesteen välillä perustuu (2) diffuusioon ja suodatukseen l. filtraatioon ionit ja vesiliukoiset molekyylit siirtyvät hiussuonen solujen välisten huokosten läpi diffundoitumalla rasvaliukoiset aineet ja kaasut (O2 ja CO2) diffundoituvat suoraan endoteelisolujen läpi veren ja soluja ympäröivän kudosnesteen välisen pitoisuuseron syntyminen ja säilyminen perustuu kunkin aineen kuljetukseen solukalvon läpi glukoosi kulkeutuu kuljettajamolekyylien avulla kudosnesteestä solun sisään hapettuneen glukoosin tilalle glukoosin pitoisuuden laskettua kudosnesteessä pienemmäksi kuin veressä johtaa glukoosin diffundoitumiseen plasmasta kudosnesteeseen hiussuonen seinämä läpäisee heikosti proteiineja, joten niiden pitoisuus on kudosnesteessä pienempi kuin plasmassa maksassa endoteelisolujen väliset huokoset ovat niin suuria, että proteiinit pystyvät diffundoitumaan niiden läpi vereen suodatus eli filtraatio nesteen puristuminen suodattavan pinnan läpi paineen vaikutuksesta nesteeseen liuenneet pienet ionit ja molekyylit suodattuvat nesteen mukana nesteen suodattuminen hiussuonten seinämän läpi riippuu kahdesta tekijästä plasman ja kudosnesteen osmoottisen paineen erosta proteiiniosmoottinen paine-ero plasman proteiinipitoisuus on kudosnesteen vastaavaa suurempi -> osmoottinen paine-ero -> kudosnestettä vetäytyy osmoottisesti hiussuoniinkolloidiosmoottinen paine hydrostaattinen paine-ero veressä on huomattava hydrostaattinen paine sen saapuessa hiussuoniinkudosnesteen hydrostaattinen paine on lähellä nollaapaine-ero pyrkii puristamaan plasmaa kudosnesteeseen kun hydrostaattinen paine-ero ylittää kolloidiosmoottisen paine-eron verestä puristuu nestettä kudosnesteeseen(tapahtuu hiussuonten alkupäässä) kun hydrostaattinen paine-ero alittaa kolloidiosmoottisen paine-eron kudosnestettä siirtyy vereen (imeytyminen) hiussuonista suodattuu kudosnesteeseen vuorokaudessa noin 4 litraa enemmän nestettä kuin kudosnestettä imeytyy takaisin vereen (poislaskettuna munuaiset) hiussuonista suodattunut (eikä niihin palautunut) nestemäärä palautuu vereen imuteiden kautta nesteen kertyminen kudoksiin turvotus, edeema munuaiskerästen hiussuonista suodattuu lähes proteiinitonta plasmaa suonten koko pituudelta, mutta munuaistiehyttä ympäröivissä peritubulaarisissa hiussuonissa tapahtuu yksinomaan imeytymistä monissa ruoansulatuskanavan hiussuuonissa tapahtuu yksinomaan imeytymistä aineiden siirtyminen solujen ja veren välillä tapahtuu lähes yksinomaan diffundoitumalla kudosneste toimii nestevarastona verenhukassa nesteen nettokuljetus voi tapahtua tilapäisesti kudosnesteestä vereen laskimoita ympäröivien luustolihasten supistusten aikaansaama lihaspumppu lisää laskimopainetta ja tehostaa laskimopaluuta laskimot toimivat verivarastona levossa laskimoissa on normaalisti noin 2/3 elimistön koko verimäärästä sympaattisen hermoston lisääntynyt aktiivisuus saa laskimoiden lihassolut supistumaan, jolloin laskimoiden varastointikyky heikkenee valtimoiden ja sydämen verimäärä pysyy lähes normaalina runsaastakin verenhukasta huolimatta, laskimopuolen verimäärän pienenemisen ja kudosnesteen mobilisoitumisen vuoksi verenpaineen säätely on tyypiltään reflektorista verenpaineheijasteeseen osallistuu aistinsolujasäätelykeskusmotorinen osa, joka välittää käskysignaalit kohde-elimiin kaulavaltimon poukama sinus caroticus tärkeimmillä verenpaineen säätelyyn osallistuvilla aistinsoluilla on vapaita hermopäätteitä kaulavaltimon poukaman seinämissä ja aortankaaressa valtimopaineen säätely tapahtuu negatiivisen palautevaikutuksen kautta verenpaineen säätelyyn osallistuvat aistinsolut reagoivat valtimon seinämän venymiseen valtimonseinämien venymisen väheneminen johtaa aistinsoluista säätelykeskukseen välittyvien aktiopotentiaalien tiheyttä verenkierron säätelykeskus sijaitsee ydinjatkeessa valtimopaineen laskiessa äkillisesti verenkierron säätelykeskus lisää sympaattisen ja vähentää parasympaattisen hermoston toimintaa verenkierron säätelykeskuksen toimintaan vaikuttaa myös aivojen ylemmät keskukset verenkierron säätelykeskuksesta huolimatta verenkiertoon vaikuttaa itsenäisesti aivokuoren ja hypotalamuksen hermosolut jos verenpaineen muutos kestää pidempään kuin muutaman päivän, verenpaineheijasteen vaikutus heikkenee verenpaineen pitkäaikaissäätely perustuu ennen kaikkea veritilavuuden säätelyyn, joka tapahtuu munuaisten avulla verenpaineen lasku käynnistää useita kompensaatiomekanismeja, jotka pyrkivät ensisijaisesti palauttamaan valtimopaineen normaalitasolle verenpaineheijaste aktivoituu heti, kun verenpaineen lasku saa kaulavaltimon poukamassa ja aortankaaressa sijaitsevien venytykseen reagoivien aistinsolujen impulssitiheyden pienenemään verenvuoto ei vaikuta suoraan (2) syketiheyteen eikä verenkierron ääreisvastukseen verenkiertoshokki on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan kaikkia tilanteita, joissa elinten verensaanti on heikentynyt niin voimakkaasti, että riittävä hapensaanti on uhattuna kardiogeeninen shokki minuuttitilavuuden pieneneminen sydämen pumppauskyvyn heikennyttyä (sydäninfarkti, läppävika, kammioarytmia, sydäntamponaatio) hypovoleeminen shokki veritilavuuden pienenemisestä johtuva laskimopaluun voimakkaasta vähenemisestä arteriolien voimakas laajeneminen pienentää rajusti verenkierron ääreisvastusta allerginen shokki, anafylaktinen shokki voimakas verisuonten laajeneminenhistamiinin vapautuminen lisää hiussuonten seinämien läpäisevyyttä -> plasman proteiinit pääsevät vuotamaan kudosnesteeseen -> osmoosin vaikutuksesta neste seuraa proteiineja ja shokkitila pahenee septinen shokki eräiden infektioiden aiheuttama yleinen verisuonten laajeneminen neurogeeninen shokki sympaattisen hermoston aktiivisuutta vähentäviä lääkkeitä käytettäessä tai aivovaurion yhteydessä esiintyvä verisuonten laajeneminen kudosnesteen mobilisaatio kestää useita tunteja rasitukseen liittyvä minuuttitilavuuden suureneminen perustuu (2) fyysistä aktiivisuutta säätelevät aivokeskukset aktivoituvat fyysistä aktiivisuutta säätelevien aivokeskusten aktivoituminen kun aivokuori läehttää lihaksiin signaaleja, sympaattisen hermoston aktiivisuus lisääntyy ja parasympaattisen vähenee kohtalaisessa rasituksessa sydämen minuuttitilavuuden suureneminen johtuu lähinnä sykkeen nopeutumisesta laskimopaluun tehostuminen sydämen minuuttitilavuus voi suurentua vain, jos laskimopaluu lisääntyy samassa suhteessalaskimopaluun lisääntyminen rasituksen yhteydessä johtuu raajojen lihaspumpun toiminnan tehostumisesta, hengityksen kiihtymisestä ja sympaattisen hermoston voimistuneen toiminnan aiheuttamasta laskimoiden sileän lihaksen supistumisesta työskentelevien lihasten verenkierto tehostuu paikallisten mekanismien kautta ihon verenkierron tehostumisesta huolehtivat hermostolliset mekanismit, joita ohjaa hypotalamuksen lämmönsäätelykeskus keuhkovaltimorunko truncus pulmonalis keuhkolaskimot kuljettavat veren vasempaan eteiseen keuhkojen hiussuonten alhainen paine estää nesteen kertymistä keuhkoihin (keuhkopöhö) keuhkokudoksen omasta hapen ja ravintoaineiden tarpeesta huolehtii lähinnä yksi aortasta haarautuva pieni valtimo keuhkopöhön yleisin aiheuttaja on sydämen vasemman kammion vajaatoiminta-> vasemman eteisen paine suurenee -> keuhkojen hiussuonten paine suurenee-> nesteen suodattuminen lisääntyy aortta jaetaan kolmeen osaan nouseva aortta (aorta ascendens)aortankaari (arcus aortae)laskeva aortta (aorta descendens) pallean yläpuolista laskevan aortan osaa sanotaan rinta-aortaksi (aorta thoracica) pallean alapuolista laskevan aortan osaa sanotaan vatsa-aortaksi (aorta abdominalis) sydämen omat sepelvaltimot haarautuvat aortasta aivan aorttaläpän yläpuolelta aortankaaresta ensimmäinen haarautuva suuri valtimo käden ja pään valtimorunko (truncus brachiocephalicus) käden ja pään valtimorunko jakautuu (2) oikean käden päävaltimo, oikea solisvaltimo (a. subclavia dextra) aortankaaresta toinen haarautuva suuri valtimo vasen yhteinen kaulavaltimo (a. carotis communis sinistra) aortankaaresta kolmas haarautuva suuri valtimo vasemman käden päävaltimo, vasen solisvaltimo (a. subclavia sinistra) solisvaltimo jatkuu kainalossa kainalovaltimona (a. axillaris) kainalovaltimo muuttuu olkavarsivaltimoksi (a. brachialis) olkavarsivaltimo jakautuu kyynär- ja värttinävaltimoiksi (a. ulnaris ja a. radialis) yhdyssuoni anastomoosi yleinen päänvaltimo jakautuu kaulan keskivaiheilla sisemmäksi ja ulommaksi kaulavaltimoksi (a. carotis interna ja a. carotis externa) sisempi kaulavaltimo kulkee kallonpohjan läpi ja vastaa suurimmaksi osaksi aivojen ja silmän verihuollosta ulompi kaulavaltimo kuljettaa verta pään ulkoisiin pehmytkudoksiin ja suurimpaan osaan kaulasta aivot saavat verta myös nikamavaltimosta (a. vertebralis) vatsa-aortasta erkanee kolme valtimorunkoa ruoansulatuskanavaan sisusvaltimorunko (truncus coeliacus)ylempi suolilievevaltimo (a. mesenterica superior)alempi suolilievevaltimo (a. mesenterica inferior) vatsa-aortasta lähtee myös parilliset valtimot munuaisiin, kiveksiin/munasarjoihin lantiorenkaan kohdalla aortta jakautuu vasemmaksi ja oikeaksi yhteiseksi lonkkavaltimoksi (a. iliaca communis sin. ja dx.) yhteiset lonkkavaltimot jakautuvat sisemmäksi ja ulommaksi lonkkavaltimoksi (a. iliaca interna ja externa) sisempi lonkkavaltimo huoltaa pikkulantion elimiä,ulkoisia sukuelimiäpakaralihaksia ulompi lonkkavaltimo jatkaa nivussiteen alitse reiteen ja muuttuu nimeltään reisivaltimoksi (a. femoralis) reisivaltimo tulee polvitaipeen takana polvitaivevaltimona (a. poplitea) polvitaivevaltimo jakautuu etummaiseksi ja takimmaiseksi säärivaltimoksi (a. tibialis anterior ja exterior) valtimopulssia voidaan tunnustella (8) a. radialisa. carotisa. temporalis superficialisa. femoralisa. popliteaa. tibialis posteriora. dorsalis pedisa. brachialis sisempi kaulalaskimo v. jugularis interna ulompi kaulalaskimo v. jugularis externa laskimopunktio pinnalliseen laskimoon pistetään kanyyli kyynärtaipeen välilaskimo v. mediana cubiti onttolaskimot yläonttolaskimo (v. cava superior)alaonttolaskimo (v. cava inferior) yläonttolaskimoon laskevat ne laskimot, jotka keräävät verta pään, kaulan ja käsivarsien alueelta alaonttolaskimoon palaa veri systeemisen verenkierron muista kuin pään, kaulan ja käsivarsien alueelta porttilaskimo v. portae porttilaskimoon tulee verta mahalaukun, ohutsuolen, paksusuolen, haiman ja pernan hiussuonista porttilaskimo kulkee maksaan maksan hiussuoni sinusoidi kahta peräkkäistä hiussuoniverkostoa, joita yhdistää laskimo, kutsutaan porttilaskimojärjestelmäksi imuneste lymfa imusuonisto alkaa umpipäätteisinä imuhiussuonina kudoksista imuhiussuonten seinämät muodostuvat endoteelisoluista, joiden välillä olevat raot ovat hiussuonten vastaavia suurempia imusuonet myötäilevät pääasiassa verisuonten kulkureittejä ja laskevat lopulta kahteen imutierunkoon oikea imunestetiehyt (ductus pymphaticus dexter, ductus thoracicus texter) oikea imunestetiehyt kerää imunesteen päästä ja ylävartalon oikealta puolelta, pallean yläpuolelta imusuonirungot laskevat kaulan ja rintaontelon liittymäkohdan suuriin laskimoihin suuret imusuonet kulkevat imusolmukkeiden läpi imusolmukkeiden päätehtävät (2) sisältävät runsaasti makrofageja, jotka tuhoavat ja eliminoivat mikrobeja ja estävät niiden leviämistä elimistössä imunestekierto jaetaan (2) pinnalliseen imunestekiertoon ja pinnallinen imunestekierto (3) kaulan pinnalliset imusolmukkeet kaulan pinnalliset imusolmukkeet keräävät imunestettä pään alueelta kainalon imusolmukkeet keräävät imunestettä yläraajasta ja vartalon alueelta navan yläpuolelta nivusseudun imusolmukkeet keräävät imunestettä alaraajoista ja vartalosta navan alapuolelta syvä imunestekierto (3) kaulan syvät imusolmukkeet kaulan syvät imusolmukkeet keräävät pään syvistä kudoksista sekä henki- ja ruokatorven yläosista nielurisatulehdus tonsilliitti rintakehän syvät imusolmukkeet keräävät sydämestä ja heuhkoista naisen rintasyöpä voi levitä imuteitse (5) kainalon pinnallisiin imusolmukkeisiinkaulan syviin imusolmukkeisiinvälikarsinan imusolmukkeisiinmaksan yläpinnallevastakkaisen puolen rintaan (keskiviivan poikki kulkevien imuteiden kautta istukka toimii sikiön munuaisina, keuhkoina ja ruoansulatuskanavana (houolehtii aineenvaihdunnasta) veri tulee istukasta sikiöön napalaskimon kautta, maksan ohi laskimotiehyttä (ductus venosus) pitkin suoraan alaonttolaskimoon (v. cava inferior) sikiön alaonttolaskimosta veri virtaa eteisväliseinässä olevan soikean aukon (foramen ovale) kautta suoraan vasempaan eteiseen sikiökaudella keuhkovaltimon ja aortan välillä on yhdyssuoni valtimotiehyt (ductus arteriosus) pääosa sikiön oikean kammion verestä virtaa valtimotiehyen kautta aorttaan valtimotiehyt avautuu aorttaan vasta sepelvaltimoiden ja päähän menevien valtimoiden haarautumiskohdan jälkeen heti syntymän jälkeen verenkierto muuttuu rajusti (2) istukan verenkierto lakkaa istukan verenkierron lakkaamisen seurauksena ison verenkierron vastus suurenee yli kaksinkertaiseksi ja sydämen vasemman puoliskon paine nousee keuhkojen laajenemisesta johtuu keuhkoverenkierron vastus pienenee voimakkaasti, noin viidesosaan sikiöaikaisesta ja keuhkovaltimoiden ja sydämen oikean puoliskon paine laskee soikean aukon sulkeutuminen vasemman eteisen paine kasvaa heti syntymän jälkeen suuremmaksi kuin oikean eteisen -> soikeaa aukkoa peittävä läppä estää virran suunnan muuttumisen ja lopulta läppä kasvaa kiinni ja aukko umpeutuu valtimotiehyen sulkeutuminen aortan paine kohoaa keuhkovaltimopainetta suuremmaksivaltimotiehyen seinämän lihaskerros vetäytyy kokoon muutaman tunnin kuluttua syntymästä ja umpeutuu kokonaan 1-7 päivän kuluessakahden kuukauden kuluttua valtimotiehyt on sulkeutunut myös anatomisesti aivoja suojaa valtimopaineen laskun haitallisilta vaikutuksilta erittäin tehokas itsesäätelyjärjestelmä yksittäisten aivoalueiden verenkierto on yhteydessä hermosoluaktiivisuuteen aivohiussuonten seinämät muodostavat gliasolujen ulokkeiden kanssa veri-aivoesteen veri-aivoeste suojaa hermosoluja veren koostumuksen vaihteluiden haitoilta vesiliukoiset aineet (glukoosi ja aminohapot) pääsevät aivohiussuonen seinämän läpi vain erityisten kuljetusmekanismien avulla rasvaliukoiset aineet (O2, CO2, alkoholi) pääsevät aivohiussuonen solukalvon läpi helposti (kulkevat suoraan endoteelisolun läpi) rasvavarastojen mobilisoinnin yhteydessä muodostuvat rasvahapot läpäisevät veri-aivonesteen ei laisinkaan! oikea sepelvaltimo (a. coronaria dextra) vie verta sydämen oikeaan puoliskoon ja hieman myös vasempaan vasen sepelvaltimo (a. coronaria sinistra) huolehtii lähes koko vasemman sydänpuoliskon verihuollosta vasemman sepelvaltimon haara (ramus interventricularis anterior) kulkee sydämen etupuolella, lähellä kammioväliseinää (sydäninfarkti johtuu tämän tukkeutumisesta) systolen aikana sydänlihas puristaa sepelvaltimot kokoon sydänlihas pystyy hapettamaan glukoosiaaminohappojalaktaattialyhyt- ja pitkäketjuisia rasvahappoja ketoaineita rasitusrintakipu angina pectoris